Erityislapsia pyritään huomioimaan yhä paremmin myös taiteen perusopetuksessa. Kaarinassa on käynnissä koulutus, jonka aiheena on oppimisen tuen huomioiminen ja saavutettavuuden lisääminen tanssinopetuksessa.
– Tanssinopettajat kohtaavat työssään yhä enemmän oppimis- ja keskittymisvaikeuksien kanssa kamppailevia oppilaita. Pohjakoulutuksessa ei kuitenkaan käydä näitä asioita lainkaan, joten täydennyskoulutuksella on kysyntää, hankkeen ideoinut Musiikkiopisto Arkipelagin rehtori Jenni Uimonen toteaa.
Kaikki koulutukseen osallistuvat 25 opettajaa kohtaavat erityislapsia työssään jatkuvasti. Pääosa kurssilaisista on tanssinopettajia taiteen perusopetuksen kentältä, mutta mukana on myös muutama lastentarhanopettaja sekä vapaan sivistystyön puolella työskentelevä opettaja, jotka käyttävät työssään luovaa liikettä.
Pelkkä hyvä tahto ei riitä
– Olin itse pitkään töissä tavallisessa koulussa, ja olen huomannut, että tanssitunneilla käyvät ihan ne samat lapset samojen haasteiden kanssa, hankkeen kouluttaja, erityispedagogi Sari Koponen kommentoi.
– Myös tanssinopettajilla pitää olla perustietoja erilaisista diagnooseista, kouluttajakollega, erityispedagogi Terhi Järnström lisää.
– Kaikki ei järjesty pelkällä hyvällä tahdolla, jos et yhtään tunnista, miten esimerkiksi keskittymishäiriöisen oppilaan kanssa voisi toimia.
Kaarinassa nykytanssia, akrobatiaa ja kisaryhmiä opettava Hanna-Riikka Nordman on ollut vaikuttunut kouluttajien elävän elämän esimerkeistä.
– On mahtavaa nähdä, kuinka paljon luovuutta he ovat käyttäneet ongelmatilanteiden ratkaisemiseen, Nordman kertoo.
– Se on antanut minulle lisää rohkeutta luottaa omaan intuitioon ja tehdä muutoksia opetussuunnitelmaan matalalla kynnyksellä.
Yksi tärkeimmistä anneista on ollut mahdollisuus jakaa ja kuulla muiden kokemuksia. Tanssinopettajat työskentelevät yleensä yksin, jokainen eri toimipisteessä, joten tähän ei arkityössä ole usein mahdollisuutta.
– Erityisoppilaat haastavat aikuisia, joiden kanssa ovat tekemisissä. Avain jaksamiseen ja keinojen löytymiseen on yhteistyö, Koponen ja Järnström painottavat.
Tanssi sopii kaikille
Kaarinassa balettia, lastentanssia ja nykytanssia opettavan tanssinopettaja Katariina Gonzalezin mielestä erityisyys ei itsessään ole ongelma, joka tanssitunnilla pitäisi jotenkin asettaa tikun nokkaan.
– Pyrin ottamaan jokaisen tanssisaliin saapuvan vastaan hänen omista lähtökohdistaan käsin ja pitämään yllä positiivista vuorovaikutusta. Parasta on, jos opetus ja ohjaaminen tapahtuu vähän kuin oppilaan huomaamatta ja keskiöön jää oppilaan oma oivallus ja löytämisen ilo. Tietenkin oppilaan itse kokiessa erityisyytensä haasteena tuntitilanteissa, etsitään ratkaisuja yhdessä.
Sekä Gonzalez että Nordman pitävät selvänä, että kaikki ovat tervetulleita tanssitunneille ja kaikki tanssilajit soveltuvat erityislapsille, kun vain tavoitteet asetetaan oppilaiden mukaisiksi.
– Varsinkaan lapset eivät osaa olla ennakkoluuloisia erilaisuutta kohtaan. Jos tulee joku, joka on erilainen, siitä yleensä keskustellaan alussa eikä asiaa sen koommin ihmetellä, Nordman kertoo.
ESBM2 on Musiikkiopisto Arkipelagin ja Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan Tanssiopiston yhdessä koordinoima, Opetushallituksen rahoittama koulutushanke, joka toteutetaan vuosina 2022–2023. Koulutus on toteutettu kahdessa, samaan tahtiin etenevässä ryhmässä Kaarinassa ja Karjaalla.
Artikkelin kirjoittaja Milla Rauma työskentelee Musiikkiopisto Arkipelagin tuottajana.
