Tiesitkö, että Kuusisto on ollut itsenäinen kunta vuoteen 1946 saakka? Lapsesta asti Kuusistossa asunut Tuukka Alhonen oli viisivuotias, kun Kuusisto liitettiin osaksi Kaarinaa.
Viimeisenä kunnan esimiehenä toimi Artturi Munittula ja kunnanvirasto toimi vuokratiloissa Kuusiston maamiesseurantalon vieressä.
– Kaarina oli menettänyt Turulle vuonna 1939 merkittäviä alueita. Nummenpakat, Ilpoiset ja Uittamot olivat ennen osa Kaarinaa. Sanottiin, että Kuusisto annettiin Kaarinalle korvaukseksi menetyksistä, mutta tietysti Kuusisto oli niin pieni, ettei se pystynyt hoitamaan itse kaikkia velvoitteita, mitä kunnalle pikkuhiljaa tuli, Alhonen taustoittaa.
Kaarinan Oppaiden puheenjohtajana toimiva Tuukka Alhonen kertoo Kaarina-talossa huomenna keskiviikkona Kuusistosta ja sen historiasta. Luento on kaikille avoin.
Hänen mukaansa monille tulee yllätyksenä, että Kuusistossa on aikoinaan ollut viisi kauppaa, oma posti ja puhelinkeskus. Kuusiston keskusta sijaitsi Saaristotien ja Linnanrauniontien risteyksessä – paikassa, jossa nykyisinkin on kauppa.
Sittemmin palvelut ovat Kuusistossa vähentyneet, mutta liikenne moninkertaistunut.
– Liikenne on Saaristotiellä nykyisin tolkuttoman kovaa. Kun isoisäni rakensi aikoinaan tämän talon Saaristotien varteen, hän rakensi sen niin lähelle tietä kuin mahdollista, että joskus näkisi jonkun ihmisen. Nyt ei ole sitä pelkoa, ettei näkisi, Alhonen nauraa.
Kuusisto oli täysin ruotsinkielinen
Nykyisin koululaiset tekevät retkiä Kuusiston linnanraunioille, joissa aikoinaan sijaitsi Kuusiston piispanlinna. Raunioilla kävellessä voi olla vaikea kuvitella, miten merkittävä paikka Kuusisto on keskiajalla ollut. Piispat olivat paitsi hengellisiä, myös merkittäviä maallisen vallan käyttäjiä, joilla oli valtava omaisuus, oma sotaväki ja verotusoikeus.
– Voi sanoa, että Kuusisto oli keskiajalla Suomen hallinnollinen keskus. Piispoilla oli paljon valtaa ja he käyttivät valtaansa täällä Kuusistossa. Se unohtuu usein, miten huomattava merkitys Kuusistolla on Suomen historiassa, Alhonen muistuttaa.
Keskiajalla Kuusisto oli hänen mukaansa myös täysin ruotsinkielinen. Tämä johtui siitä, että piispa otti Kuusistoon ruotsinkielisiä vuokraviljelijöitä, koska ruotsalaisia pidettiin tottuneempina pelto- ja karjatalouteen kuin suomalaisia.
– Suomen kieli alkoi yleistyä Kuusistossa 1800-luvun lopulla. Minunkin esivanhempani olivat ruotsinkielisiä, mutta isäni ei enää puhunut ruotsia.
Lisää Kuusiston historiasta Kaarina-talon luennolla keskiviikkona 11.1. kello 18–19.30. Vapaa pääsy.
