Piikkiönlahdelle tehdään kunnostussuunnitelma – Hankkeesta järjestetään ensimmäinen yleisötilaisuus maaliskuussa

0
Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus

Rehevöityneelle Piikkiönlahdelle ollaan laatimassa valuma-aluelähtöistä kunnostussuunnitelmaa. Hankkeesta tullaan vuoden aikana järjestämään avoimia yleisötilaisuuksia, vesiklinikoita ja pellonpiennarpäiviä. Ensimmäinen yleisötilaisuuksista pidetään Tuorlassa maaliskuun lopulla.

Kunnostussuunnitelman laatii Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, mutta aloite tuli Kaarinan kaupungilta. Asia huolettaa, sillä Piikkiönlahden ja Kuusistonsalmien ekologinen tila on välttävä.

– Jos katsoo vanhoja ilmakuvia ja vertaa niitä nykyiseen tilaan, ruovikko on levittäytynyt merkittävästi. Ellei mitään tehdä, matalat lahdet voivat kasvaa pikkuhiljaa umpeen ja veden vaihtuvuus heikkenee alueella, projektityöntekijä Pasi Salmi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä kuvailee.

Suunnitelman tekoon on saatu rahoitus Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kautta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Kunnostussuunnitelma koskettaa myös Kaarinan naapurikuntia, sillä valuma-alue ulottuu osittain Liedon ja Paimion alueille.

Karttatarkastukset aloitettu

Piikkiönlahden kunnostussuunnitelma tulee sisältämään tiedot alueen nykytilasta, kuormituslähteistä, kunnostusmahdollisuuksista sekä toimenpiteiden toteuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksista.

Nykytilan selvittämiseksi seurataan suurempien virtavesien eli Hepojoen ja sen sivu-uoman, Makarlanjoen, Viukkalanojan, Väriojan ja Pukkilanojan vedenlaatua ja virtaamia. Vedestä mitataan kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuudet.

Karttatarkastukset on Salmen mukaan jo aloitettu. Avoimia paikkatietoja hyödyntäen kartoitetaan vesiensuojelullisesti tärkeimmät valuma-alueen kohteet, kuten mahdolliset kosteikot, kastelualtaat, maatalouden ja metsätalouden suojavyöhykkeet, uomastot ja ojitusalueet ja virtavesikunnostukset. Näitä käydään tarkastamassa maastossa kevään aikana.

Lopullinen suunnitelma sisältää toimenpide-ehdotukset maa- ja metsätalouden, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökulmasta vesien tilan parantamiseksi niin valuma-alueella kuin vesialueella.

Osana kunnostussuunnitelmaa valitaan vesiensuojelullinen pilottikohde, joka suunnitellaan yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa.

– Kohdetta ei ole vielä päätetty, mutta se voi olla esimerkiksi kosteikon rakentaminen, puro- tai uomakunnostuskohde tai hulevesikysymys, Salmi tarkentaa.

Tavoitteena hyvä ekologinen tila

Hankkeen aikana järjestetään yleisötilaisuuksien lisäksi tapaamisia alueen maa- ja vesialueiden omistajien kanssa sekä otetaan omistajiin yhteyttä henkilökohtaisesti.

Vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen perustuu Salmen mukaan vapaaehtoisuuteen, eli maa- ja vesialueiden omistajille ei synny hankkeen johdosta uusia velvoitteita.

– Nämä ovat äärimmäisen monimutkaisia kysymyksiä, jotka pitäisi pystyä jotenkin ratkaisemaan. Pakottaminen sopii huonosti suomalaiseen kulttuuriin, hän sanoo.

Painetta tuo EU:n vesipuitedirektiivi, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden olisi pitänyt saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila viimeistään vuonna 2015. Aikarajaa on lykätty vuoteen 2027 saakka, mikä sekin näyttää Salmen mukaan tällä hetkellä epärealistiselta. Erityistä huolta herättävät ilmastomuutoksen vaikutukset vesien tilaan ja heikentyvät talousnäkymät, jotka pienentävät mahdollisuuksia investoida ympäristön tilan parantamiseen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän