Tutkimushoitaja Noora Käkönen laittaa päähäni kuulokkeet, joista kuuluu kohinaa. Kohta kohinan läpi alkaa kuulua numerosarjoja, jotka minun täytyy näpytellä edessäni olevaan laitteeseen.
Olen Turussa Kaskenlinnan sairaalassa, jonne toimittajat on kutsuttu tutustumaan THL:n Terve Suomi -tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä.
Osana tutkimusta 10 000 suomalaista kutsutaan maksuttomaan terveystarkastukseen. Kutsuttavien joukossa on runsaat sata kaarinalaista. Osalla paikkakunnista terveystarkastukset ovat jo alkaneet, Kaarinassa ne toteutetaan huhti–toukokuun vaihteessa.
Terveystarkastusten lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa kyselyllä, joka lähetettiin viime syksynä 66 000 suomalaiselle. Henkilöt on valittu mukaan tutkimukseen satunnaisotannalla, eli terveystarkastukseen saavat osallistua vain ne, jotka ovat saaneet kutsun.
Ainutlaatuista tietoa terveydestä
Terveystarkastukseen osallistuvat saavat ylilääkäri Lara Lehtorannan mukaan kattavan kuvan omasta terveydentilastaan.
Noin 1,5 tuntia kestävällä, maksuttomalla tutkimuskäynnillä mitataan verenpaine, otetaan verinäyte, tutkitaan näkö ja kuulo, tehdään muistiin, tarkkaavaisuuteen ja fyysiseen kuntoon liittyviä testejä sekä keuhkojen puhalluskoe.
Osa testimenetelmistä, kuten hälykuulotesti, ovat Suomessa uusia, eikä niitä ole käytössä vielä missään muualla.
Tutkittavat saavat Lehtorannan mukaan ainutlaatuista tietoa terveydestään sekä riskistään sairastua esimerkiksi uniapneaan, kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin tai rasvamaksaan.
– Tällaista pakettia ei ole mahdollista ostaa edes rahalla, tutkimuksen vastaavana lääkärinä työskentelevä Lehtoranta kuvailee.
Terveystarkastusten tekemisestä vastaavat tutkimushoitajat. Tutkimukseen osallistuvat saavat itseään koskevat tutkimustulokset ja selostuksen terveydentilastaan. Jos tutkimuksissa havaitaan erityisiä huolenaiheita, hänet ohjataan jatkotutkimuksiin.
Osaa terveystarkastukseen kutsutuista pyydetään osallistumaan myös syventäviin tutkimuksiin, joihin kuuluvat muun muassa hammaslääkärin tutkimus sekä nukkumista ja liikkumista kartoittava tutkimus.
Apuna palvelujen kehittämisessä
Lehtoranta toivoo, että mahdollisimman moni kutsun saanut osallistuisi tutkimukseen, jotta tutkimus antaisi luotettavan kuvan suomalaisten terveydentilasta. Tutkimustietoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää paitsi suomalaisten terveyden edistämisessä, myös terveyspalvelujen kehittämisessä sekä niitä koskevassa päätöksenteossa.
Erityisenä mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa ovat koronapandemia ja sote-uudistuksen vaikutukset väestön terveyteen ja palvelujen saantiin.
Väestötutkimuksia on tehty Suomessa 1960-luvulta saakka ja niiden avulla on pystytty edistämään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Onnistuneena esimerkkinä Lehtoranta mainitsee D-vitamiinin saannin.
– 2000-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia. Puutosta on korjattu sittemmin onnistuneesti lisäämällä D-vitamiinia maitotuotteisiin ja rasvavalmisteisiin.
