Olen pysäyttänyt auton Lakimiehenkadun sillalle ja vaeltelen katselemassa paikkoja. Kukaan ei huomaa. Sillalla ei näy muita autoja, vaikka ajoväyliä on kaksi ja pyörätiekin on vieressä.
Asvaltista huomaa, että mopoilijat ovat käyneet täällä usein polttamassa kumia.
Lakimiehenkadun silta sijaitsee valtatie 1:llä Krossin ja Kurkelan liittymien välissä. Moottoritien eteläpuolella Lakimiehenkadun varrella majailee isoja yrityksiä, kuten Vema Lift, Venetalo Viherkoski ja Kaarjoki, mutta moottoritien pohjoispuolella ei tämän kadun varrella ole enää yrityksiä tai muitakaan rakennuksia.
Lakimiehenkatu päätyy sillan jälkeen T-risteykseen hiekkatien kanssa. Hiekkatie ei ole parhaimmassa kunnossa, enkä tavallisella autolla pääse kauaksikaan. Auton kannalta ollaan umpitiessä. Sen sijaan muutama pyöräilijä suhahtaa kovaa vauhtia ohi. Ulkoilijoitakin vilahtaa näkyvissä.
Metsä, johon Lakimiehenkatu vie – Vyyryläisenmetsä nimeltään – on upea. Siellä voisi vaellella kauan. Jyrkät kalliot kohoavat kerroksellisina, kuin jättiläiset olisivat aikoinaan laskostaneet sulaa magmaa. Kallioilla tuntuu olevan isoja neniä.
Vyyryläisenmetsässä kulkee polkuja ristiin rastiin, ja ne päätyvät Lausteelle ja Littoisiin. Kuulemma metsä on hyvää sienestys- ja marjastusmaastoa. Kartoissa alueelle on laitettu liito-orava- ja luo -merkintöjä.
Paikka on hieno, mutta kalliita moottoritiesiltoja ei yleensä rakenneta pelkkää metsässä kuljeskelua varten. Miksi tämä silta on tehty?
Ostospuisto jäi haaveeksi
Selvittelykierroksella käy ilmi, että silta rakennettiin 1990-luvun puolenvälin tietämissä, samalla kun uusi valtatie 1 tuli halkomaan Kaarinaa.
Krossissa oli silloin jo yritysalue, mutta sen rakentuminen vauhdittui entisestään, kun Kaarinaan avautui tuliterän moottoritien myötä uusi hyvä solmukohta liikenteelle.
Krossiin moottoritien ja Kaarinantien risteyksen luoteiskulmaukseen piti myös ilmaantua yrityksiä. Juuri sen liikennettä varten rakennettiin nyt metsään vievä silta. Lakimiehenkadun ja Kaarinantien oli tarkoitus yhtyä moottoritien pohjoispuolella, mutta sillan lisäksi muuta tieosuutta ei vielä lähdetty rakentamaan, kun tarkkaa tarvetta ei tiedetty.
Muutaman vuoden kuluttua moottoritien valmistumisesta, 2000-luvun alussa, silta näytti jo pääsevän kunnolla käyttöön. Turun Osuuskauppa havitteli kulmaukseen uutta Prismaa sekä Kodin Terraa, yhteensä kahden hehtaarin kokoista ostospuistoa. Lisäksi mukaan olisi tarvittu saman verran muita kauppoja. Ajatuksena oli, että mahdollisesti samassa yhteydessä Piispanristin Prisma pienenisi S-marketiksi.
Kaarina laati kaavan, ja rakennustöiden piti alkaa vuonna 2009, kerrotaan silloisissa lehdissä.
Kyseistä yritysaluetta alettiin kutsua Kaarinanportiksi. Alue oli – kuten on edelleenkin – Skanskan ja TOKin yhteisomistuksessa, ja Skanska ennakoi, että asiakasmääräksi tulisi 7–8 miljoonaa käyntiä vuodessa.
TOKin suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet eikä alueelle löytynyt muita toimijoita, kertoo TOKin kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä. TOK remontoi Piispanristin Prisman ja rakensi vuonna 2016 Kaarinan keskustaan S-marketin. Kaarinanportin ostospuisto ei enää näyttäytynyt TOKin liikepaikkaverkostossa tarpeelliselta investoinnilta.
Uusi kaava odottelee päätöksiä
Kymmenisen vuoden kuluttua Krossin Prisman kariutumisesta Kaarinanportin tulevaisuus nousi jälleen esiin. Skanska etsi taas aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita myymälästä Krossin luoteiskulmauksessa. Rakennusoikeus aiottiin nyt jakaa usealle pienelle rakennuspaikalle jättimyymälöiden sijaan.
Kaupunki oli valmis kaavoittamaan tontin pienemmille yrityksille, mutta jälleen hanke tyssäsi. Sopimusneuvottelut ja kaavan laatiminen ovat jääneet valmiustilaan odottelemaan päätöksiä, kertoo Jani Laasanen Kaarinan kaavoituksesta.
Skanska Talonrakennus Oy:n tulosyksikön johtaja Vesa Hintukainen tarkentaa, että Kaarinanportin tulevaisuudeksi hahmoteltiin useita versioita, joista yksikään ei useista syistä päässyt lopulliseksi.
Juuri nyt Skanskassa ei edistetä aktiivisesti Kaarinanportin rakentumista.
– Maailmantilanne on sellainen, että kaikki toimijat ovat varovaisia, mutta uskon kyllä tähän alueeseen. Krossi on kehittyvää seutua.
Joka tapauksessa Kaarinanportin yritysalue pysyy yhä toistaiseksi pelkkänä metsänä ja joutomaana. Syystä tai toisesta muu Krossi on saanut yritykset investoimaan alueelle, Kaarinanportti ei. Samalla Lakimiehenkadun silta on jäänyt turhaksi.
Harvinainen tapaus
Onkohan turhia siltoja rakennettu muuallakin?
Tämän kokoluokan hankkeet osoittautuvat hyvin harvoin tarpeettomiksi, vastaa Antti Kärki Elystä.
– Kyllähän tieyhteyksiä suunniteltaessa tarkkaan mietitään, että miten saadaan minimoitua turha rakentaminen. Olen itse tullut alalle töihin niihin aikoihin, kun Valtatie 1:tä rakennettiin, enkä muista kuin yhden hiukan vastaavan tapauksen, hän toteaa.
– 9-tien yli oli 1960-luvulla rakennettu silta maatilan kulkuyhteyksiä varten, mutta maankäyttötarpeet muuttuivat ja alueelle alettiin rakentaa. Silta oli matala, ja kun tarpeeksi moni rekka oli törmännyt siihen ja betonikappaleita irtoili, silta purettiin.
Lakimiehenkadun silta Kaarinassa on alikulkukorkeudeltaan hyvä, joten sitä tuskin odottaa purkaminen. Silta on vain vähällä käytöllä.
– Enitenhän siinä meni pieleen ajoitus. Ja onhan sille tällä hetkellä virkistyskäyttöä, Kärki miettii.
Kärjen mukaan tätä siltaa ei kannata muuttaa esimerkiksi riistasillaksi, vaikka se metsään viekin, sillä riistasillan rakenteet olisivat täysin erilaiset.
On toki mahdollista, että silta pääsee vielä alkuperäiseen käyttöönsä. Jani Laasanen Kaarinan kaavoituksesta toteaa, että jos sopivat kaupalliset toimijat löytyvät, Kaarinanportin rakentaminen voisi ainakin kaavoituksen puolesta käynnistyä saman tien. Samalla silta tulisi tarpeelliseksi.
– Toisaalta sillan mitoitus on sellainen, että huolto-, asiakas- ja kevyen liikenteen yhteensovittaminen sille voi olla liikenneturvallisuuden kannalta huono ratkaisu. Siltaa kannattaisi käyttää esimerkiksi vain kauppakeskuksen huoltoliikenteelle, Laasanen pohtii.
Yli miljoona euroa hukkaan
Kaarina-lehti ei onnistunut saamaan tietoa, kuinka paljon Lakimiehenkadun liki käyttämätön moottoritiesilta aikoinaan maksoi. Nykyään vastaava silta maksaisi 1,2–1,5 miljoonaa euroa, kertoo projektipäällikkö Antti Hirvonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Maksumiehenä oli 1990-luvulla valtio. Vuodesta 2012 sillan on omistanut Kaarinan kaupunki.
Siltaan kulutettiin turhaan iso summn veronmaksajien rahoja, mutta juoksevia kuluja siitä ei ole juuri ollut. Huoltokuluja on vain vähän, eihän siltaa pahemmin käytetäkään, kertoo Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.
Ely-keskuksen suunnittelupäällikkö Antti Kärki arvioi, että Lakimiehenkadun sillalle ei ole myöskään isoja remontteja odotettavissa, sillä esimerkiksi liikuntasaumalaitteet ja vesieristeet eivät ole joutuneet koetukselle liikenteen vuoksi.
