Vesihuoltolaitoksen kehotuskirje pelästytti asukkaat: ”Meille vesijohtoverkkoon liittyminen maksaisi 20 000–25 0000 euroa”, sanoo yksi kirjeen saaneista

0
Kaarinan vesihuoltolaitos lähetti 150 kiinteistönomistajalle kirjeen, jossa kehotetaan liittymään kunnalliseen järjestelmään.

Vajaat 200 kaarinalaista omakotiasujaa on saanut kirjeen, jossa kehotetaan liittämään kiinteistö vesihuoltolain nojalla kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Kaarinan vesihuoltolaitoksen lähettämä kirje on herättänyt hätäännystä, sillä kirjeessä ei ole mainintaa, että liittämisvelvollisuuteen on mahdollista hakea vapautusta.

Yksi kirjeen saanut on Kaarinan keskustan tuntumassa, vanhalla omakotialueella asuva Hemmo Sankari . Hänen kiinteistönsä talousvesi tulee porakaivosta, jonka pumppu uusittiin hiljattain. Kaivovesi on Sankarin mukaan ollut laadukasta ja riittänyt hyvin ympäri vuoden.

Sankari laski, että kiinteistön liittäminen vesijohtoverkkoon tulisi maksamaan hänen kohdallaan 20 000–25 000 euroa. Itse liittymismaksu on vain muutamia tuhansia euroja, mutta päälle tulevat esimerkiksi kaivuu- ja LVI-työt. Pihan asfaltointi olisi revittävä auki.

– Kyllähän se aikamoinen pommi oli, kun tällaisen kehotuskirjeen sai juuri ennen joulua, hän kuvailee.

Iäkkäät vapautettu


Kaarinan vesihuoltopäällikkö Kerttu Tirronen taustoittaa, että Kaarinassa on vuonna 2010 määritelty vesihuollon toiminta-alueet sekä talousveden että jäteveden osalta. Vesihuoltolaki määrää, että toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä kunnalliseen järjestelmään.

– En osaa sanoa, miksi tähän ei ole aiemmin johdonmukaisesti puututtu. Tiedän, että satunnaisia kehotuksia on tehty vuosien varrella, 1,5 vuotta sitten Kaarinassa työnsä aloittanut Tirronen kertoo.

Kehotuskirje lähetettiin noin 150 kiinteistölle, jotka sijaitsevat toiminta-alueella mutta eivät ole liittyneet kunnan järjestelmään. Joukosta rajattiin pois iäkkäimmät kiinteistönomistajat.

– Emme lähettäneet kirjettä ennen vuotta 1945 syntyneille, sillä ei olisi oikein inhimillistä lähteä enää iäkkäitä ihmisiä patistelemaan tällaisella asialla, Tirronen perustelee.

Porakaivon varassa olevia kiinteistöjä on Tirrosen mukaan pääasiassa vanhoilla asuinalueilla eri puolilla Kaarinaa.

– Kaupunki on investoinut näillä alueilla infraan sillä oletuksella, että se myös otetaan käyttöön. Kaupungin näkökulmasta ensisijainen vaihtoehto on, että näin myös toimitaan. Tämä koskee niin pientä joukkoa, että taloudellisesti tällä ei ole vesihuoltolaitokselle suurtakaan merkitystä.

Kirjeen muotoilusta kritiikkiä


Vesihuoltolaitoksen lähettämä kirje on herättänyt kritiikkiä poliitikkoja myöten, sillä kirjeestä saa sen kuvan, ettei kiinteistönomistajalla ole muuta mahdollisuutta kuin liittyä.

Lain mukaan kiinteistönomistaja voi hakea vapautusta esimerkiksi kohtuuttomien liittymiskustannusten takia. Edellytyksenä vapautukselle on, että kiinteistön talousvesi on kunnossa.

– Ketään ei voi tietenkään pakottaa liittymään, mutta silloin täytyy olla vapautus asianmukaisesti haettuna, Tirronen selventää.

Hänen mukaansa vapautusta ei ole mainittu kirjeessä, koska lain näkökulmasta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön ensisijainen vaihtoehto on liittyminen kunnalliseen järjestelmään.

– Halusimme myöskin pitää kirjeen lyhyenä, hän perustelee.

Tirronen sanoo kertoneensa vapautushakemuksen jättämisestä niille kiinteistönomistajille, jotka ovat ottaneet häneen puhelimitse yhteyttä. Hän korostaa, että vapautuksesta päätetään kiinteistökohtaisesti.

Kaarina-lehteen yhteyttä ottanut kaupunginvaltuutettu kertoo, että vapautuksen saa käytännössä aina.

– Tähän en voi ottaa kantaa, koska en niitä hakemuksia käsittele. Vapautuksista päättää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, Tirronen kommentoi.

”Turha ja kohtuuton kustannus”


Alkujärkytyksestä toivottuaan Sankari on päättänyt hakea kiinteistölleen vapautusta. Kaarinan kaupungin ympäristöpalvelujen verkkosivuilta löytyy lomake, jolla vapautusta voi hakea. Hakemukseen on liitettävä mukaan tutkimustodistus kaivoveden laadusta. Vesinäytteen tutkiminen maksaa muutamia satoja euroja.

– Katson, että minun kohdallani kunnan järjestelmään liittyminen olisi turha ja kohtuuton kustannus, hän perustelee.

Kirjeessä kehotetaan kiinteistönomistajia ryhtymään toimenpiteisiin maaliskuun loppuun mennessä. Tirrosen mukaan tämä ei tarkoita sitä, että kiinteistön pitäisi olla siihen mennessä liittynyt kunnan järjestelmään, vaan toiveissa on, että liittymis- tai vapautushakemukset on siihen mennessä tehty.

– Toivoisin, että ihmiset ymmärtävät, että ei tässä ole kyse mistään ajojahdista. Kirjeessä on päivämäärä, jotta kiinteistönomistajat aktivoituisivat, eikä asia unohtuisi. Päivämäärä ei ole mikään ehdoton takaraja, Tirronen rauhoittelee.