Hyvin toimiva ilmanvaihto on yksi keskeisistä tekijöistä, jotta sisäilma olisi kunnossa. Kaarinalainen fyysikko ja erikoistyöhygieenikko Vesa Viljanen on tullut työuransa aikana siihen tulokseen, että julkisten tilojen ilmanvaihtolaitokset suunnitellaan ja mitoitetaan pääasiassa aivan oikein, mutta virhe tapahtuu huollossa.
– Yleensä urakoija vastaa ilmanvaihtojärjestelmästä luovutuksen jälkeen kahden vuoden ajan. Sen jälkeen vastuu siirtyy tilaajalle, ja siinä yhteydessä tilaajalle pitää antaa koulutus järjestelmän huollosta ja seurannasta, Viljanen toteaa.
– Jos perehdytys jää vajaaksi, ongelmia alkaa syntyä kaikessa hiljaisuudessa. Sisäilmaongelmat syntyvät yleensä 20–30 vuoden aikana. Kun ne ilmenevät, ei ole enää juuri mitään tehtävissä.
Viljasen mukaan yksi selkein syy sisäilmaongelmien syntyyn on ilmanpaine-ero.
– Ilmanpaine-eron tulisi olla lähes ± 0 ja korkeintaan se saisi olla ± 5 pascalia. Ilmanpaine-eroa ei tunne, mutta sen vaikutukset voivat olla suuret. Jos esimerkiksi kylmällä ilmalla sisätilasta lähtee enemmän ilmaa ulos kuin tulee sisään, syntyy alipaine, joka alkaa vetää kylmää ilmaa sisälle. Silloin syntyy kastepiste ja kosteudessa mikrobit alkavat kasvaa. Aina ei kyse ole edes homeesta, vaan sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa muutkin epäpuhtaudet.
Ilmanvaihdon katsastusopas julkaistu
Suomessa sisäilmaongelmista kärsitään sadoissa koulutaloissa, ja toki muissakin rakennuksissa. Vesa Viljanen uskoo, että ratkaisu löytyisi ilmanvaihdon katsastuksista.
– Jos koulutettu ammatti-ihminen katsastaisi ilmanvaihdon säännöllisesti, ongelmiin olisi mahdollista puuttua ajoissa, hän toteaa.
Suomessa on jo julkaistu Ilmanvaihdon katsastusopas, joka laadittiin osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaa. Hankkeessa mukana ollut Suomen LVI-Liitto järjestää ilmanvaihdon katsastuskoulutuksen 25. tammikuuta. Asia siis etenee, mutta ainakaan vielä katsastukset eivät ole pakollisia.
– Kunnat voivat tehdä katsastuksia vapaaehtoisesti, mutta kyllä sen arvaa, etteivät kaikki niitä tee. Tuskin autojakaan katsastettaisi yhtä usein kuin nykyisin, jos katsastukset eivät olisi lakisääteisiä. Ruotsissa ilmanvaihdon katsastukset ovat olleet pakollisia jo vuodesta 1991, Viljanen kommentoi.
Hankkeeseen etsitään kouluja
Kaarinassa on surullisia esimerkkejä siitä, miten julkisia rakennuksia on jouduttu purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi ennen aikojaan.
– Toivoisin, että Kaarina voisi näyttää esimerkkiä muille kunnille ja ottaa vapaaehtoiset katsastukset käyttöön. Olen ollut asiasta yhteydessä jo kuntaan ja muutamiin poliittisiin päättäjiin, Vesa Viljanen kommentoi.
– Lasten ja työntekijöiden terveys on niin tärkeä asia, että yleensä kaikki ovat samaa mieltä siitä, että toimia tarvitaan, mutta nämä ovat tietysti myös todella monimutkaisia asioita. Olisi hyvä, jos kunnassa olisi yksi alan oikea osaaja, esimerkiksi oma IV-laitosmestari.
Viljanen oli puhumassa aiheesta Kaarinan rakennussuojeluyhdistyksen seminaarissa viime vuoden puolella. Sieltä saamansa kannustuksen perusteella hän on alkanut suunnitella Turun LVI-yhdistyksen kanssa paikallista hanketta ilmanvaihtojärjestelmien huoltoseurannasta, johon hän toivoisi mukaan eri-ikäisiä koulurakennuksia Turun seudulta.
Viljanen on työskennellyt vuosikymmeniä ihmisten terveyteen vaikuttavien fysikaalisten tekijöiden parissa, ensin yliopistolla, sitten Työterveyslaitoksella ja lopulta omien yritystensä kautta. Fysikaalisia tekijöitä ovat ilmanlaadun lisäksi esimerkiksi melu, tärinä ja säteily.
– Sitten lupaan jäädä eläkkeelle, kun Suomessa on laki ilmanvaihdon katsastuksista!
Terveet tilat -toimintamalli
- Suomen kunnille on räätälöity Terveet tilat -toimintamalli, joka kokoaa yhteen tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta. Mallin tavoitteena on ratkaista ja ennaltaehkäistä kuntien sisäilmahaasteita.
- Toimintamalli löytyy verkosta osoitteesta Tilatjaterveys.fi. Sitä hyödyntämällä kunnat voivat tarkastella ja arvioida omaa toimintaansa sekä ottaa mallista käyttöön itselleen hyödyllisiä toimintatapoja.
Ilmanvaihdon katsastuksen vaiheet
1. Aloituspalaveri, johon osallistuvat katsastaja, tilaajan edustaja, kiinteistönhoitaja, rakennusautomaatiosta vastaava henkilö ja käyttäjien edustaja.
2. Asiakirjatarkastus (Säätö- ja toimintakaaviot, ilmavirtojen mittaus- ja säätöpöytäkirjat, paine-erojen mittaus- ja säätöpöytäkirjat, IV-kanavien puhdistuspöytäkirjat, kiinteistönhuoltosopimukseen sisältyvät)
3. IV-konehuoneessa tarkasteltavat asiat (Kunto ja toiminta, käyttö ja huolto, puhtaus ja hygienia, sisäympäristö, IV-koneesta tehtävät paine-eromittaukset)
Teksti ja pääkuva Janica Vilen
