Lisäksi arkistossa oli Pekka Salmisen itsensä Piikkiön murteella kirjoittamia muistelmia.
– Toivon, että olisimme voineet käydä arkistoa läpi isän eläessä ja kysellä häneltä lisää, mutta emme tienneet tällaisen olemassa olosta mitään, tytär Kirsi Salminen harmittelee.
Piikkiö-Seura on nyt koonnut Salmisen arkistosta näyttelyn, joka on esillä Piikkiön kirjastossa helmi–maaliskuun ajan.
Vanhojen dokumenttien joukosta löytyi muun muassa huutokauppaluettelo Piikkiöstä vuodelta 1875, Koroisten koulun aikaisia koulutodistuksia ja rengin päästökirja, joka oli sen ajan työtodistus. Ihmetystä jälkipolvissa herätti myös Piikkiön Osuusmeijerin myöntämä maidonhoitokilpailun todistus.
– Tämä on kotiseutuhistoriaa parhaimmillaan ja konkreettisimmillaan. Ei monelta suvulta löydy tällaisia dokumentteja, varsinkaan näin hyvin säilyneitä, kuvailevat Outi Kortesuo ja Timo Saarikko Piikkiö-Seurasta.
Osoitteena Vaarinmiina, Piikkiö
Pekka Salmisen synnyinkoti sijaitsi Piikkiössä Aerlanmäessä. Vanhemmat piikkiöläiset muistavat vielä kirkon mäen takana olleen pienen, punaisen torpan. Torppa kuului Pekka Salmisen isänisän äidille Miinalle.
Näyttelyssä kerrotaan vuonna 1850 syntyneen Miinan elämästä Salmisen kuvailemana. Muistelmista selviää myös, miten punainen torppa päätyi aikanaan suvulle.
”Mut sit Miinal tais käyrä vähä parempi tuuri. Yhrest talost oli hiljakkoi vanhaemäntä kuallu. Leski-isäntä oli rakentanu ittelles vaarintorpa talon maill. Tähä torppaa hän tarvitti ittelles huushollinpitäjä. Tähä hommaa Miina tais olla sopiva ko hän tuli valituks. Miina palkaks tuli tiätyst asunto ja ruaka. Lisäks sit ku vaari kualee hän saa torpa omakses.”
Piikkiöläiset tunsivat Miinan Vaarinmiinana. Sillä nimellä postikin löysi perille.
”Ko mää kakarana meijä vintis kaiveli vanhoi lehtii, ni löysi simmose ku Sanansaattaja. Se oli uskonnolline lehti jostaa 20-luvult. Ei siin mittää muuta ihmeelist ollu ku se osotelappu. Kyl posti sillo osas lehren tuara oikkiaa osotteesee vaik siin ei lukenu muuta ku: VAARINMIINA PIIKKIÖ.”
Vanhoja kuvia kaivataan
Piikkiö-Seurassa toivotaan, että näyttely innostaisi ihmiset kaivelemaan omia arkistojaan. Kotiseutuyhdistys ottaa mielellään vastaan Piikkiön historiasta kertovia valokuvia ja dokumentteja. Piikkiö-Seuran verkkosivuille on kerätty kuva-arkistoa, joka käsittää tällä hetkellä yli tuhat vanhaa valokuvaa ja muita historiallisia dokumentteja.
– Yllättävää kyllä Piikkiön asemapuistosta ei ole tullut vastaan vielä ainoatakaan kuvaa, vaikka ihmiset viettivät siellä paljon aikaansa. Jos joltakulta sattuu löytymään kuvia asemapuistosta kukoistuksessaan, olisimme niistä kiinnostuneita, Timo Saarikko sanoo.
Pekka Salmisen kotiarkistossa riittää aineksia useampaankin näyttelyyn, ja arkistoa on tulossa kevään aikana lisää esille.
Ammatiltaan Salminen oli autosähköasentaja, ja hänen arkistoissaan on paljon autoihin liittyvää historiaa. Seuraavan näyttelyn aihe liittynee autoihin.
– Uskon, että isä olisi iloinen, että hänen muistelmansa pääsevät tällä tavalla muiden nähtäville, Kirsi Salminen iloitsee.
Jutun kursivoidut kohdat ovat peräisin Pekka Salmisen muistelmista.
