Luonnonvarakeskuksen eli Luken Piikkiön puutarhatutkimuslaitoksen keskeinen rakennuskanta ja puutarha-alue halutaan suojella rakennusperintölain nojalla. Suojelun on laittanut vireille Varsinais-Suomen ELY-keskus omasta aloitteestaan.
Yltöisissä Toivonlinnantien varressa sijaitseva alue käsittää kolmisenkymmentä rakennusta ja 7,3 hehtaarin laajuiset yhtenäiset maa-alueet. Alueen rakennukset omistaa Senaatti-kiinteistöt, pellot ja metsät kuuluvat Metsähallitukselle.
Se osa koetoiminta-aseman rakennuskannasta, joka ei ole enää Luken käytössä, on tulossa myyntiin. Suojeluaikeet kohdistuvat nimenomaan myyntiin tuleviin rakennuksiin.
Myös lähiympäristö huomioitu
Museovirasto antoi marraskuun lopulla asiasta lausunnon ELY-keskukselle. Lausunnossa todetaan, että Piikkiön puutarhatutkimuslaitos muodostaa merkittävän maisemallisen kokonaisuuden ja on tärkeää, että kohde suojellaan.
Museovirasto ehdottaa suojelumääräykseksi, että myös lähiympäristöä on hoidettava ja käytettävä siten, ettei sen kulttuurihistoriallinen arvo heikenny.
Koetilan yleissuunnitelman laati vuonna 1929 kaupunkisuunnittelijana tunnettu arkkitehti Otto-Iivari Meurman . Maisema-arkkitehti Paul Olsson laati pääpihan puistosuunnitelman vuonna 1932.
Kaarinan kaupunki on nähnyt asian pitkälti samoin kuin Museovirastossa. Maanantaina kaupunki löi lukkoon lausunnon, jonka mukaan Kaarina pitää Luken arvorakennusten ja puistoalueiden suojelua tärkeänä.
Aikoinaan rummunlyöjän talo
Kyseinen Yltöisten tila on ollut valtion omistuksessa 337 vuotta. Tila on mainittu ”kruunun rummunlyöjän” talona nimellä ”Yltös” jo vuosina 1377 ja 1380.
Puutarhantutkimusta tilalla on harjoitettu vuodesta 1927 eli noin 95 vuoden ajan. Tutkimustyön tarkoituksena on kehittää puutarhakasvien suomalaista lajikevalikoimaa ja tuotantomenetelmiä.
Tutkimustoiminta jatkuu yhä, mutta uudemmissa kuin suojeltaviksi esitetyissä rakennuksissa.
Rakennusperinnön kannalta keskeisimpiä rakennuksia alueella ovat Otto-Iivari Meurmanin piirtämä, barokkisia muotoja mukaileva päärakennus ja funkista edustava ruokalarakennus – molemmat 1930-luvulta – sekä Aarne Ervin piirtämä johtajan asuinrakennus eli huvila vuodelta 1949. Viimeksi mainitun modernia suuntausta henkivän rakennuksen katsotaan edustavan ajankohtansa huippulaatua ja arkkitehtuuria.
Vanhoilta virkataloajoilta pihapiiriin tuovat ajallista kerroksisuutta muun muassa Männistön mäkitupa ja vanha hirsiaitta. Ne lukeutuvat alueen vanhimpiin rakennuksiin.
”Ei ole tarkoitus museoida”
Luonnonvarakeskuksen puutarhateknologioiden tutkimusprofessori Saila Karhu kertoo Luken pitävän suojeluhanketta hyvänä.
– Koen yksikön edun mukaiseksi, että rakennuskanta suojellaan tarvittavilta osin ja myydään vasta sen jälkeen, Karhu sanoo.
Piikkiön yksiköstä tehtiin pari vuotta sitten laaja kulttuuriympäristöselvitys. Karhu näkee, ettei aluetta olla museoimassa eikä toiminnalle aiota lyödä jarruja muullakaan tavalla.
– Ajattelisin, että mieluummin suojelu kuin esimerkiksi rivitaloja nykyisen puistoalueen rinteeseen.
Karhu arvelee, että Yltöisten tutkimuslaitosta arvostetaan pienimuotoisena paikallisena nähtävyytenä, jonka halutaan säilyvän pitkälti entisellään.
– Täällä käy melko paljon vieraita, varsinkin arboretumissa, joka on sydäntalvea lukuun ottamatta todella suosittu kohde. Kyllä myös nämä vanhat hienot rakennukset kiinnostavat kävijöitä, hän toteaa.
Senaatti-kiinteistöt on ollut aktiivinen myös Luken Yltöisten alueen uudemman rakennuskannan saneeraamisessa ja lisärakentamisessa. Viime vuonna toteutettiin entisen vihannestalon eli nykyisen päärakennuksen peruskorjaus ja laajennus. Samalla uusittiin rakennuksen tutkimus- ja laatulaboratoriotilat, vihannesten käsittelytila sekä lukuisat kylmävarastot. Myös kasvihuoneiden huoltorakennus peruskorjattiin viime vuonna täysin. Samalla sen katolle asennettiin aurinkopaneeleja.
Mitä suojellaan?
- Suojelutarve kohdistuu Piikkiössä Luonnonvarakeskuksen vanhaan päärakennukseen, entiseen johtajan asuinrakennukseen, hirsiaittaan, ruokalaan, verstaaseen, puutarhurien ja työnjohtajien asuinrakennuksiin, työväen ja harjoittelijoiden asuinrakennuksiin, kalustovajaan, hedelmätaloon, muuntamoon, taimivarastoon, luhtiaittaan sekä alueen puutarhoihin ja niiden rakenteisiin.
- Museovirasto katsoo, että kohteella on rakennustaiteellista arvoa yhtenäisenä kokonaisuutena, ”jossa laitosyhdyskunnan julkiset ja asuinrakennukset sekä tuotanto- ja talousrakennukset istuvat luontevasti maisemaan”.
- Lisäksi Museovirasto toteaa, että eri aikakausilta peräisin oleva rakennusperintö kuvastaa hyvin kruunun virkatalon muuntumista valtion tutkimuslaitokseksi.
Teksti ja kuvat: Perttu Hemminki
