Kunnan omistaman ison omaisuuden myyminen ilman kilpailutusta on ongelmallista, ja kauppa voi vielä kaatua, jos oikaisuvaatimukset ja mahdolliset valitukset menevät läpi. Syytökset ovat kuitenkin kummastuttaneet metsän ostajia, Linda Langhia ja Laura Langh-Lagerlöfiä.
Ihmettelyä on herättänyt jo se, että kauppaa on pidetty osoituksena kokoomuslaisesta korruptiosta. Kaupunginhallituksessahan puolueet olivat kaupan takana lähes yksimielisesti. Vain vihreät äänesti tyhjää.
Sisarusten isä Hans Langh on Kaarinan kaupunginvaltuustossa kokoomuksen edustajana.
Metsätilaa oli haviteltu pitkään
Metsäkauppaa on keskusteluissa pidetty alihintaisena siksi, että Venäjän puuntuonnin tyrehdyttyä metsän arvo on kohonnut vuoden 2020 tasosta, jolloin kaupunki oli teettänyt arvion metsän arvosta. Silloisessa arviossa kohteen käypä arvo oli 300 000 euroa.
Langhien tarjoama hinta metsätilasta on 560 000 euroa.
Linda Langh avaa, että he teettivät metsästä ulkopuolisen arvion joulukuun alussa 2022 ja laskivat tarjoushinnan sen perusteella.
Langhit kertovat, että heillä heräsi ajatus Hepojoen metsätilan ostamisesta, kun Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2019 ryhtyä myymään talousmetsiään. Kaupunki osoitti olevansa halukas pääsemään eroon metsistään.
Langhit yrittivät jo pariin otteeseen ostaa Hepojoen metsätilaa, mutta vasta nyt neuvottelut etenivät loppuun.
Metsä jää metsäksi
Twitterissä on laajalla rintamalla penätty sitä, että Hepojoen kaupassa olisi pitänyt paremmin turvata metsän luontoarvot: ostajien olisi pitänyt sitoutua erityisellä tavalla hienon metsän suojelu- ja virkistysarvojen edistämiseen.
– Tämä yllätti. Emme ole ainakaan aiemmin kuullut, että hoitaisimme jotenkin huonosti metsiämme. Olemme Piikkiössä iso metsänomistaja, ja pidämme itseämme vastuullisina, miettii Linda Langh.
Sisarukset aikovat säilyttää Hepojoen metsätilan virkistys- ja metsätalousalueena, jatkeena Langhien jo omistamille 350 metsähehtaarille.
Ilmeisesti paikalle ei havitella omakotitaloaluetta tai teollisuushalleja?
– Ei missään tapauksessa! vastaa Laura Langh-Lagerlöf.
Linda Langh kuvaa, että he tahtovat säilyttää kauniin piikkiöläisen maalaismaiseman.
Vaikka monet Kaarinan ulkopuolella tuntevat Langhit ennen kaikkea meriteollisuudesta, alun perin ja edelleen kyseessä on maatila. Metsien ostaminen on sille tavallista maatalousyrityksen toimintaa.
Langheille metsät ovat rakkaita.
– Ulkoilemme ja ratsastamme niissä paljon. Lisäksi metsämme ovat olleet vuosikymmeniä ulkoilijoiden, suunnistajien, metsästäjien ja koiraharrastajien käytössä, sisarukset kertovat.
Kaarinan kaupunginhallitus käsittelee Hepojoen metsäkaupan oikaisuvaatimuksia maaliskuun alussa.