Kun Kaarina-taloon suunniteltiin näyttelyä siitä, miten kulttuuriteokset ovat auttaneet maahanmuuttajia juurtumaan Suomeen, Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti ajatteli, että maahanmuuttajat varmaan nostavat esille Kalevalaa, Akseli Gallen-Kallelaa, Väinö Linnaa ja muita suomalaisia merkkiteoksia.
Ihan niin ei käynyt. Hankkeen myötä kävi ilmi, että maahanmuuttajat olivat päässeet sisälle suomalaiseen sielunmaisemaan sellaisten kulttuuriteosten ja -ilmiöiden kautta kuin Pikku Kakkonen , jokamiehenoikeudet ja Aikakoneen biisi Alla vaahterapuun.
Sentään yksi suomalaisen taiteen tiiliskivi pääsi joukkoon: Sibeliuksen Finlandia -hymni. Sen tummat sävyt olivat kolahtaneet ukrainalaisiin Liza ja Misha Sinichenkoon.
Bändikuvista maahanmuuttajien auttajaksi
Kulttuuri karttana suomalaiseen mielenmaisemaan -näyttely löytyy tällä hetkellä Kaarina-talon toisesta kerroksesta. Valokuvaaja Ville Ala-Lipasti kertoo, että kuvattavat päätyivät mukaan useaa reittiä, eniten suomen kieliopintojen kautta.
– Kielimuuriongelmia oli. Kaikki kuvattavat eivät olleetkaan käsittäneet, että valokuvat tulevat julkisesti näytille, vaikka olimme luulleet, että kaikesta on jo sovittu, Ville muistelee.
Projekti alkoi viime syksynä. Maahanmuuttajat pääsivät kameran eteen esimerkiksi kotonaan tai paikassa, joka liittyi heidän valitsemaansa teokseen: Edvina, joka oli löytänyt Alla Vaahterapuun -biisistä bosnialaisuutta, kuvattiin vaahterapuun alla.
Ville on aiemmin kuvannut enimmäkseen bändejä, livekeikkoja ja luontoa. Hän päätyi korona-aikana mukaan maahanmuuttajatyöhön ja on nyt mukana kehittämässä opetusmenetelmiä, joilla Suomeen tulijat voivat parantaa omin päin kielitaitoaan.
Persiaa, swahilia ja bosniaa
Kaarina-talon näyttelyssä jokaisen kuvan yhteydessä on tietolaatikko. Siihen on kirjoitettu kuvattavien kokemuksia siitä, mikä kotoutti heitä uuteen kotimaahan.
Pikku Kakkosta oli pitänyt kulttuurioppaanaan Kaarinassa asuva, vuonna 2009 Suomeen Albaniasta saapunut Fidan Kamberi. Ali oli päässyt esiintymään Syke -televisiosarjassa. Elmiralle oli suomalainen kirkko tuntunut oikealta paikalta, jos on vieraassa maassa ja toivoa vailla. Nzar oli mukana suomalaisessa runoprojektissa.
Tekstit ovat suomen lisäksi englanniksi, selkosuomeksi ja kuvattavan äidinkielellä: ukrainaksi, persiaksi, swahiliksi, albaniaksi, somaliksi, kurdiksi ja bosniaksi. Kuvattavat käänsivät itse tekstin äidinkielelleen.
– Paulinen äidinkieli oli kikuju, mutta hän päätti kirjoittaa tekstin swahiliksi, sillä kikujua ei ole kirjakielenä, kertoo Raija Ala-Lipasti.
Näin siitä huolimatta, että kikujun puhujia on maailmassa enemmän kuin suomen puhujia.
Näyttely on osa Kaarinan pääkirjaston hanketta Kirjasto osaksi maahanmuuttajien arkea , ja se toteutettiin yhteistyössä Turun Naiskeskuksen kanssa. Kuvattavat on esitelty näyttelyssä pelkillä etunimillään.
Poimittu näyttelystä
”Minun maani ja perheeni käy läpi vaikeaa ajanjaksoa. Suomalaista kulttuuria, joka nyt antaa voimaa ukrainalaisille, on upea Suomen Finlandia-hymni. Se on ilmentymä siitä, kuinka tulee suhtautua ihmisiin ja kaikkeen elämään.”
Ukrainalaiset Liza ja Misha
