Kaavaluonnos noudattelee pääpiirteissään aiempaa idealuonnosta, jossa Torppalaan aiottiin esimerkiksi kelluvia mökkejä, ekologista koerakentamista sekä omavaraisia energiajärjestelmiä. Suojeltu lahokaviosammal muutti jonkin verran alue- ja katurajauksia ideasuunnitelmaan verrattuna.
Kaavan aloitusvaiheessa asukastavoite oli 600–850, mutta määrä on suurentunut tuhanteen. Kaupunginarkkitehti Taina Riekkinen toteaa Kaarina-lehdelle, että asukasmäärän muutos on tavallista, kun tiedot tarkentuvat.
Uusi katu vaurioittaisi luontoa
Ekokylän suunnitelmista on epäilty sitä, tukkeutuuko kapea Torppalantie: sen liikennemäärien arvellaan lisääntyvän tuhannella ajoneuvolla vuorokaudessa. Kaavaluonnoksessa Torppalantie on vanhan Torppalan alueen kokoojakatuna, joskin sitä luonnehditaan kylätieksi, jossa kuljetaan jalankulkijoiden ehdoilla.
Taina Riekkinen taustoittaa, että tällä liikennemäärällä ei ole vielä perusteltua rakentaa uutta katuyhteyttä. Lisäksi uuden kadun rakentaminen vaurioittaisi maisemallisesti arvokasta Viperinlahden laaksoa, suojeltuja pähkinä- ja jalopuulehtoja sekä linnunhernetikkukoin elinympäristöjä.
Nykyisen Torppalantien turvallisuutta voidaan parantaa leventämällä ajorataa sekä lisäämällä korotettu jalankulun ja pyöräilyn väylä. Asia tarkentuu myöhemmin, kun alueen kunnallistekniikka suunnitellaan. Todennäköisesti Torppalantien alkupäässä joudutaan siirtämään nykyisiä kiinteistörajoja, jotta tietä saadaan levennettyä.
Näkymät kaventuvat
Mikäli kaavaluonnokselle näytetään myöhemmin vihreää valoa, yksityisessä käytössä ollut Torppalan ranta-alue avautuu osittain julkiseen käyttöön. Rantaan tulee kaikille avoin julkinen uimaranta.
Luontoselvityksessä suojellun lahokaviosammaleen ydinalueeksi löytyi runsaat 5 hehtaaria maata, jossa ei pitäisi muokata maata eikä sinne johtaa ulkoilureittejä. Alueella on myös linnunhernetikkukoin esiintymiä sekä pohjanlepakoiden ja viiksisiippojen lisääntymisyhdyskuntia, jotka on jätettävä rauhaan.
Kaikkia linnunhernetikkukoin elinympäristöjä ei pystytty säilyttämään, ja siksi luvassa on kompensaatioaluetta.
Alueella on myös rakennuksia, joita kaavalla halutaan suojella: Torppalan ja Untolan tilojen pihapiirin rakennukset sekä Kesälä ja Honkala. Kesälä on Untolan tilan entinen sauna ja Honkala Untolan entinen navetta. Useimmat näistä rakennusta edustavat maaseudun jugend-rakentamista ja ovat 1900-luvun alusta.
Alueella on myös muinaisjäännösrekisteristä löytyviä kohteita, kuten Viperin ja Vähä-Viperin torppien jäänteet 1700-luvulta. Myös Torppalan portti pitää säästää.
Torppalan peltoalueet ovat olleet nykyisenlaajuisia ainakin 1800-luvun lopusta saakka. Kaavassa koetetaan säilyttää pitkiä peltonäkymiä, mutta väistämättä uusi rakentaminen muuttaa maisemakuvaa. Esimerkiksi Torppalan vanhaa päärakennusta ympäröivä peltomaisema muuttuu rakennetuksi pientaloalueeksi ja näkymä merelle kaventuu.
Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Maanomistajina ovat Kaarinan kaupunki, Turun kaupunki sekä yksityiset maanomistajat. Kaavoitusaloitteen tekivät viimeksi mainitut.
