Kuuden lapsen äiti Emilia Kemppainen on sitä mieltä, että Suomessa äidit jäävät synnytyksen jälkeen liian vähälle huomiolle. Omakohtaiset kokemukset saivat hänet perustamaan viime syksynä Äidin apu -yrityksen, joka tarjoaa palveluja vauvaperheille.
Kaarinassa asuva Kemppainen valmistui myös ensimmäisten joukossa Suomessa postpartum-doulaksi. Synnytysdoulat alkavat olla Suomessa jo tuttu asia; postpartumilla tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä aikaa.
– Suomessa postpartumista puhutaan aivan liian vähän. Kuvaavaa on, ettei sille löydy suomen kielestä edes kunnollista sanaa. Puhutaan lapsivuodeajasta, joka kuulostaa terminä ihan 1800-luvulta, hän kuvailee.
Postpartumin tarkoituksena on antaa äidille aikaa toipua synnytyksestä sekä fyysisesti että henkisesti. Monissa kulttuureissa on Kemppaisen mukaan edelleen tapana, että äiti viettää synnytyksen jälkeiset 40 päivää vuodelevossa ja häntä hemmotellaan ja tuetaan koko yhteisön voimin. Tällä tavalla äiti saa myös rauhassa sopeutua uuteen elämänvaiheeseen.
Suomessa on sitä vastoin vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Suomalaiset vanhemmat ovat tutkitusti maailman uupuneimpien joukossa.
– Ajatellaan, että ei tartte auttaa. Itsepähän olen lapseni tehnyt. Apua ei uskalleta pyytää eikä täällä ole sellaista kulttuuria, että ympäröivä yhteisö rientäisi avuksi.
Hold the mother…
Kemppainen esittelee postpartum-doulan työtä viikonloppuna Turussa järjestettävillä vauvamessuilla. Hän uskoo, että postpartum-ajalla on onnistuessaan varsin kauaskantoisia vaikutuksia. Esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta voitaisiin Kemppaisen mukaan ehkäistä lisäämällä tietoisuutta.
– Postpartum-ajan sujuvuuden vaikutuksia ei käsittääkseni ole juurikaan tutkittu. Itse uskon, että postpartum aika voi olla yhteydessä esimerkiksi lasten käytösongelmiin. Yleisesti tiedetään, että synnytyksen jälkeiset viikot ovat tärkeitä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kannalta.
Esikoislapsensa syntyessä 16 vuotta sitten Kemppainen ei ollut itsekään kuullut postpartumista.
– Minulla ei ole ollut mitenkään helppoja postpartumeja, ja ehkä siksi olenkin kiinnostunut auttamaan muita äitejä.
Vauvan syntyessä kaikkien huomio on yleensä kiinnittynyt lapseen. Kemppainen korostaa, että myös äidit tarvitsivat hoivaa ja huolenpitoa.
Yhdessä kollegansa kanssa Kemppainen tarjoaa äitivauvahoitoja. Vauvalle annetaan vyöhyketerapeuttista hierontaa ja äiti saa valita mieleisensä hoidon.
– Englannin kielessä on sanonta: Hold the mother, so she can hold the baby. Minusta on maailman kaunein ajatus, että ympärillä oleva yhteisö kannatellee äitiä, jotta hän jaksaa pitää paremmin huolta vauvasta.
Pioneerityötä äitien puolesta
Sana neuvola kuvaa nykyään huonosti neuvolan toimintaa, sillä nykyresursseilla neuvoloissa jää Kemppaisen mukaan hyvin vähän aikaa mihinkään muuhun kuin lapsen punnitsemiseen ja mittaamiseen. Neuvoja tarvitseva ei välttämättä pääse edes läpi.
Tilanne on kuitenkin siinä mielessä parantunut, että lapsiperheille on tarjolla yhä enemmän yritysten tarjoamia palveluja. Postpartum-hoivan lisäksi Kemppainen tarjoaa vauvaperheille imetysohjausta, vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa ja konkreettista kodin- ja lastenhoitoapua. Toistaiseksi hän työskentelee yrittäjänä sivutoimisesti ja viimeistelee yrittäjyyden ammattitutkintoa Rasekossa.
– Ideaalimaailmassa tällaisia yrityksiä ei tarvittaisi, koska yhteiskunta pitäisi parempaa huolta lapsiperheistä. Yrittäjänä koen tavallaan tekeväni pioneerityötä ja jakavani tietoa. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa yhteiskunta ja myös ympäröivä yhteisö tarjoaisivat tämän tuen, Kemppainen sanoo.
Raskaus- ja vauvamessut Turussa 2.4. klo 10–13 Tanssistudio Flaman tiloissa (Linnankatu 84).
