Kaarinalla on oma nimikkolintu ja nimikkokasvi, ja nyt joukko sai jatkoa kärpäsestä. Tosin perinteisestä nimikkokärpäsestä ei ole kyse, vaan siitä, että tietty kärpäslaji on nimetty Kaarinan mukaan.
Aiemmin laji oli tieteelle tuntematon.
Kaarinan kärpänen jäi pyydykseen vuonna 2017, kun Järvelän kosteikolla Littoisissa tutkittiin hyönteisfaunaa. Nimensä – Megaselia kaarinaensis – se sai nyt maaliskuussa.
– Megaselioita on kuvattu varmaan toistatuhatta, joten oli vaikea keksiä sellaista nimeä, mitä ei olisi käytössä. Usein nimeen otetaan tutkijan tai paikan nimi, joten päädyimme Kaarinaan. Harkitsimme myös Järvelää, mutta se oli ääkkösten vuoksi hankala, avaa Antti Haarto nimenvalintaa.
Hän on mynämäkeläinen hyönteisharrastaja, joka kymmenen vuotta sitten tutki kaarinalaisen Veli-Matti Mukkalan kanssa Järvelän hyönteislajistoa pyydyksillä. Kosteikko osoittautui aarreaitaksi. Tähän mennessä on käynyt ilmi, että pariakymmentä lajia ei ollut tavattu koskaan aiemmin Suomesta eikä Megaselia kaarinaensista koko maailmasta.
Tutkimus tarvitsee harrastajia
Antti Haarto on oikealta ammatiltaan fyysikko. Hänen asiantuntemuksellaan Megaselia kaarinaensista ei olisi vielä voinut väittää entuudestaan tuntemattomaksi.
– Etsimme löytämillemme lajeille määrityksiä, mutta tämän kärpäsen kanssa tuli seinä vastaan. En löytänyt kirjallisuudesta sille sopivaa lajia ollenkaan. Lähetin kärpäsen Englantiin alan parhaalle asiantuntijalle R. Henry L. Disneylle, joka totesi, että kyseessä on uusi laji.
Disney ja Haarto esittelivät lajin hiljattain tieteellisessä Entomologist’s Monthly Magazine -julkaisussa.
Alan tutkimus on pitkälti riippuvaista harrastajien innosta. Tutkittavat hyönteismäärät ovat niin suuria, että Haarron kaltaisia apututkijoita tarvitaan.
– Yritämme selvittää luonnon biodiversiteettiä. Hyönteisissä on paljon uhanalaisia lajeja, mutta niitä tunnetaan varsin huonosti, Haarto perustelee harrastustaan.
Järvelän kosteikko on ollut hänelle erityisen kiinnostava. Sen biotooppi on nuori: kosteikko muodostui vasta vuoden 2010 paikkeilla, kun vesi nousi pellolle putkirikon vuoksi. Silti lukuisat harvinaiset lajit ovat löytäneet paikalle.
Sukuelimet erottavat Kaarina-kärpäsen muista
Millainen Kaarinan oma kärpänen sitten on?
Antti Haarto kertoo, että Megaselia kaarinaensis kuuluu ryhäkärpästen eli Phoridaen heimoon.
– Megaseliat ovat suuri suku, johon kuuluu valtavasti lajeja. Suomestakin niitä tunnetaan parisataa. Paljain silmin koko megaselian suku näyttää samanlaiselta, mutta erot löytyvät mikroskoopilla, Haarto kommentoi.
– Megaselia kaarinaensiksen sukuelimet ovat mikroskoopissa aika erikoisen näköiset ja hyvä tuntomerkki. Kärpäsen takapäässä on puolipyöreä uloke, jota en ole nähnyt millään muulla.
Kaarinan kärpänen on 1,5 millimetrin pituinen ja kellertävänruskea. Paljoa muuta Megaselia kaarinaensiksesta ei tiedetä, Kaarina kun on ainoa paikka, mistä sitä on löytynyt. Ei esimerkiksi tiedetä, miten se elää, mitä se syö ja missä se viihtyy. Tästä syystä sitä ei ole vielä ryhdytty luokittelemaan uhanalaiseksikaan.
– Yleensä Megaselian toukat elävät lahoavissa kasvijätteissä. Ehkä tällä lajilla on jokin tietty kasvi, jota se vaatii, Haarto miettii.
– Se pyydys, mistä tämä löytyi, ei myöskään ollut ihan kosteikolla. Se sijaitsi järven ja kosteikon välisen kuusikon ojan reunassa, joten varmaan laji viihtyy kuusikossa.
Kaikkia Järvelän kosteikoista löytyneitä lajeja ei ole ehditty setviä.
– Pääosa on selvitetty, mutta hankalasti määritettäviä on vielä jäljellä. Minulla odottaa eläkeaikaa, että alan käydä loppuja läpi! Haarto heittää.
Hän kertoo, että uusia hyönteislajeja löytyy Suomesta vuosittain, vaikka eurooppalaisella mittapuulla lajisto tunnetaan täällä jo hyvin.
Joka tapauksessa Järvelän kosteikon pyydyksistä saattaa siis yhä löytyä tuntemattomia lajeja. Ehkä seuraava saa sitten nimensä Littoisten mukaan.