Kaarinassa varauduttu, että suurin osa ukrainalaisista jää pysyvästi – Matilda Pärssinen aloitti Kaarinan maahanmuuttokoordinaattorina

0
Kaarinan maahanmuuttokoordinattori Matilda Pärssiinen. Arkistokuva.

– Maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole vain minun tehtäväni, vaan jokainen kaarinalainen voi omalla toiminnallaan edistää kotiutumista. Yksi keino on tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus päästä mukaan harrastustoimintaan, vinkkaa Kaarinan uusi maahanmuuttokoordinaattori Matilda Pärssinen .

Kaarinaan perustettiin maahanmuuttokoordinaattorin virka, koska kotouttamisesta aiemmin vastanneet sosiaalitoimen työntekijät siirtyivät sote-palvelujen mukaan hyvinvointialueelle. Marraskuussa työnsä aloittanut Pärssinen on ensi töikseen tutustunut Kaarinan maahanmuuttajaväestön palveluihin ja käynyt esittäytymässä maahanmuuttajien kanssa työtä tekeville järjestöille.

Kaarinassa asuu noin parituhatta maahanmuuttajataustaista ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea tai ruotsia. Suurin kieliryhmä on venäjänkieliset, joita Kaarinassa asui lähes 300 vuonna 2021. Ukrainalaisia asuu Kaarinassa tällä hetkellä noin sata.

Kaarinassa varauduttu kotikuntahakemuksiin

Suomessa asuvat ukrainalaiset voivat maaliskuun alusta alkaen hakea kotikuntaa itselleen. Pääsääntöisesti ehtona on, että he ovat asuneet täällä vuoden, heillä on suomalainen henkilötunnus ja voimassa oleva tilapäisen suojelun oleskelulupa.

– Hakemustulvaa tuskin on tulossa, mutta olemme varautuneet siihen, että suuri osa ukrainalaisista hakee kotikuntaa jää Kaarinaan pysyvästi. Viranomaisnäkökulmasta on jopa toivottavaa, että kotikuntaa haetaan, koska silloin pystymme vastamaan paremmin palvelujen tarpeeseen, sanoo Pärssinen.

Valtio korvaa kunnille kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kotikunnan hakeminen tarkoittaa sitä, että ukrainalaiset tulevat eri tavalla kuin aiemmin suomalaisten palvelujen piiriin. Kuntalaisuuden myötä heillä on oikeus samoihin palveluihin kuin muillakin kuntalaisilla.

– Kunnan kannalta suurimmat velvollisuudet liittyvät varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Toisaalta Kaarinassa asuvat ukrainalaislapset ovat pääosin jo nyt päivähoidon ja koulun piirissä, Pärssinen toteaa.

Työ herättää ennakkoluuloja

Kaarina on sitoutunut Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa tehtyyn sopimukseen vastaanottaa vuosittain noin kymmenen kuntaan sijoitettavaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista.Tänä vuonna odotetaan Pärssisen mukaan tulevaksi yhtä perhettä Afganistanista. Lisäksi Kaarina on ottanut vastaan vuosittain muutamia alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneita lapsia.

Pärssinen joutuu työssään kohtaamaan maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

– Monesti kuvitellaan, että tämä työ on rankkaa siksi, koska kohtaamme ihmisiä, jotka ovat joutuneet kärsimään ja joille on tapahtunut hirveitä asioita. Monesti kuormittavampaa on se, että maahan muuttaneisiin kohdistuu voimakkaita ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat heidän elämäänsä ja toisaalta myös minun työtäni. Maahanmuutto on Suomessa edelleen kovin tulenarka aihe, Pärssinen toteaa.

– Faktaa on, että maahanmuuttoa on ja tulee olemaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin. Tarvitsemme maahanmuuttoa esimerkiksi väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi. Se, että meillä on toimivat mallit kotouttamiseen, on kaikkien etu, hän jatkaa.

Suurimmat kieliryhmät Kaarinassa vuonna 2021

1. Venäjä 289 henkilöä

2. Viro 233 henkilöä

3. Arabia 226 henkilöä