Korona muutti kirjastojen käyttöä Kaarinassa pysyvästi – Kirjastojen välillä suhaa satoja kirjalaatikoita päivässä

0
Kirjastovirkailija Sari Runonen on ottanut aikaa, että yhden kirjalaatikon purkamiseen menee vähintään 10 minuuttia, sillä jokainen kirja täytyy erikseen käsitellä ennen kuin sen voi viedä oikeaan hyllyyn.

Kaarinan pääkirjaston lainausautomaatin takaa paljastuu maailma, josta tavallinen kirjastokävijä ei tiedä mitään. Huoneen keskelle on pinottu parikymmentä suurta muovilaatikkoa. Ne ovat täynnä asiakkaiden varaamia aineistoja, joita Kaarinan pääkirjastoon kuljetetaan muista Vaski-alueen kirjastoista. Kaukaisimmat kirjat ovat matkanneet tänne Pyhärannasta ja Uudestakaupungista asti.

Korona näyttää muuttaneen kirjastojen käyttöä pysyvästi. Kirjastot olivat korona-rajoitusten takia pitkään suljettuina ja luettavaa sai ainoastaan varaamalla aineiston etukäteen netistä. Nykyään kirjastot ovat normaalisti auki, mutta varausten määrä ei ole laskenut takaisin koronaa edeltävälle tasolle.

– Ennen ihmiset tulivat kirjastoon etsimään luettavaa. Nykyään moni etsii kirjat netin kautta ja kirjastoon tullaan vain noutamaan varattu aineisto, informaatikko Arja Rytkönen kuvaa muutosta.

Poikkeuksena ovat lasten kirjat, joita tullaan edelleen mieluummin selaamaan ja lainaamaan paikan päälle.

Kaarinalainen varauslistan kärjessä

Suosituimpiin kirjoihin on Vaski-kirjastoissa yli tuhannen asiakkaan jono. Näitä kirjoja on turha etsiä kirjastojen hyllystä, sillä ne käyvät hyllyissä vain ohimennen siirtyessään lukijalta toiselle. Pisimpään joutuu tällä hetkellä jonottamaan kaarinalaislähtöisen Iida Rauman Finlandia-palkittua Hävitystä , johon oli tammikuussa reilusti yli tuhat varausta.

Aineiston varaaminen kirjastojen välillä tuli mahdolliseksi runsaat kymmenen vuotta sitten, kun Kaarinan kirjastot liittyivät Vaski-kirjastoihin. Sen jälkeen kaikkien 55 Vaski-kirjaston aineisto on ollut myös kaarinalaisten hyödynnettävissä.

Kirjojen varaaminen alkoi kuitenkin yleistyä vasta vuonna 2017, kun Vaski-kirjastoista poistettiin varausmaksut.

Aineiston varaaminen ja kuljettaminen maksutta kirjastosta toiseen on asiakkaan näkökulmasta erinomaisen hyvä palvelu. Kirjaston työntekijöiden työnkuvaa se on muuttanut siten, että asiakaspalvelutyön lisäksi työaikaa menee nykyään runsaasti logistiikkaan eli aineiston lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Aineistokuljetuksia puretaan Kaarinan pääkirjastossa joka arkipäivä kolmessa työvuorossa. Jos mukaan laskee Kaarinan pääkirjastosta muualle lähettävän aineiston, kirjaston työntekijöiden käsien läpi kulkee yli sata kirjalaatikkoa viikoittain.

– Ennen kaikkea palautuvan aineiston kuljetuksia pitäisi pystyä vähentämään, Kaarinan kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Arja Pesonen näkee.

Yhtenä ratkaisuna voisi olla aineiston kellutus, joka on käytössä pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston kelluttaminen tarkoittaa sitä, ettei Turun kirjastosta lainattua ja Kaarinaan palautettua kirjaa enää kuskata takaisin Turkuun, vaan kirja saa jäädä siihen kirjastoon, johon se palautuu.

Kellutus vähentäisi kuljetusta

Vaski-kirjastossa on parhaillaan käynnissä kokeilu, jossa aineiston kelluttamista testataan cd-levyillä.

– Etukäteen jännitimme sitä, mihin kaikki levyt saadaan mahtumaan, jos tänne alkaa palautua hirveästi muista kirjastoista lainattua aineistoa. Ainakaan vielä hyllytila ei ole loppunut kesken, työntekijät kertovat.

Pitkän uran kirjastossa tehnyt Arja Rytkönen olisi valmis laajentamaan kellutuskokeilua koko aineistoon.

– Jos se toimii Helsingin kirjastoissa, miksei se onnistuisi myös meillä?

Kaarinan pääkirjasto on Vaski-yhteistyön näkökulmasta hyötyvä osapuoli. Kaarinalaiset lainasivat viime vuonna 58 000 kertaa muiden kirjastojen aineistoja, kun muissa kunnissa lainattiin 44 000 kertaa Kaarinan aineistoja.

Syrjäisemmissä kirjastoissa pelätään hyllyjen tyhjenemistä, että kirjoja vain lähtee, eikä palaudu takaisin. Rytkönen ei usko siihen.

– Yhtä lailla asiakkaat siellä voivat varata muiden kirjastojen aineistoja, jotka jäävät sitten sinne hyllyyn.

Tammikuun varatuimmat

  • 1. Iida Rauma: Hävitys 1 152 varausta
  • 2. Satu Rämö: Hildur 1 150 varausta
  • 3. Tommi Kinnunen: Pimeät kuut 944 varausta
  • 4. Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi 770 varausta
  • 5. Camilla Läckberg: Käenpoika 760 varausta
  • Lähde: Vaski-kirjastot

Gallup: Miten hyödynnät kirjastoa?

Emilia Silvén ja lapset Olivia (7 v.) ja Leonard (4 v.)

– Käymme kirjastossa muutaman kerran kuussa ja lainaamme silloin kestokassillisen kirjan. Tänään molemmat lapset saavat lainata 10 kirjaa. Itselläni on käytössä maksullinen äänikirjapalvelu, ja kuuntelen kirjoja lähinnä sitä kautta. Edellisellä käynnillä lainasin kirjastosta kyllä keittokirjan. Aiemmin kävimme lasten kanssa usein kirjaston tapahtumissa, mutta koronan myötä tapahtumissa käyminen on vähän jäänyt.

Marjaleena Jousi

– Käytän erityisesti Vaski-kirjaston varauspalvelua. On kätevää, kun kaikkien kirjastojen kirjat ovat lainattavissa ja ne tuodaan tänne hyllyyn. Käyn lukemassa kirjastossa jonkin verran lehtiä ja viime aikoina olen käynyt lukemassa Satu Rämön Hilduria, joka on Kaarina-Seuran lukupiirin huhtikuun kirjana. Kirjaan on paljon varauksia, mutta se löytyi pääkirjaston hyllystä lukukappaleena.

Viljami Haapala

– Tulin kirjastoon lukemaan ylioppilaskirjoituksiin. Tänään kertaan matikkaa. Muuten tulee käytettyä kirjaston palveluja harvoin, mutta tämä on hyvä paikka opiskeluun. On hiljaista, ja täällä tulee tehtyä enemmän kuin kotona. Käyn lukiota Turussa, mutta tykkään opiskella mieluummin täällä kuin Turun pääkirjastossa, koska Kaarinan pääkirjastossa on vähemmän porukkaa. Erityisesti kirjaston yläkerrassa on hyvä työrauha. Jos tänne saisi vielä toisen, pitkän pöydän, jonka ääressä voisi tehdä tehtäviä, niin olisin erittäin tyytyväinen.