Kaarinassa on 13 yksityistä lastensuojeluyksikköä, mikä on huomattavan paljon kaupungin kokoon nähden. Sijoitettujen lasten suuri määrä aiheuttaa paineita kunnan peruspalveluille, kuten varhaiskasvatukselle ja kouluille.
Sijaislapset tarvitsevat kehittäjäsosiaalityöntekijä Reetta Lindforsin mukaan usein enemmän tukea koulunkäyntiinsä kuin lapset keskimäärin. Lapsilla saattaa olla esimerkiksi rikkinäinen kouluhistoria tai puutteita oppimistaidoissa.
Kaarinassa pilotoidaan tänä vuonna Sisukas-toimintamallia, jonka tarkoituksena on auttaa sijoitettua lasta sopeutumaan uuteen kouluun ja tukea hänen koulunkäyntiään.
Huhtikuussa kokeiluun liittyy mukaan myös Paimio, jossa on myös väkilukuun suhteutettuna paljon sijaishuoltoyksiköitä.
– Sisukas-toimintamallin tavoitteena on, että kunnassa pystyttäisiin paremmin ennakoimaan sijoitetun lapsen tuen tarvetta ja varmistamaan, että hän saa koulussa tarvitsemansa tuen. Erityisesti Kaarinassa toimintamallille on ollut nopea tarve kunnassa sijaitsevien useiden sijaishuoltoyksiköiden vuoksi, Lindfors avaa.
Koulupoissaolot vähentyneet
Sisukas-toimintamallissa lapsen sijoitusta hoitava sosiaalityöntekijä on yhteydessä kuntaan jo siinä vaiheessa, kun sijoitusta suunnitellaan. Näin kunnassa pystytään ennakoimaan, minkälaista tukea lapsi tarvitsee ja etsimään hänelle sopiva koulupaikka.
Ei kuulostaa mullistavalta, mutta on sitä.
– Aiemmin lapsi on tullut sijaishuoltoyksikköön ja sieltä on ilmoitettu lapsi kouluun ilman, että kellään on selkeää kuvaa, miten lapsen koulupolku on mennyt. Riskinä on ollut, että lapselle osoitetaan koulupaikka, joka ei vastaa hänen tarpeitaan, Lindfors kuvailee.
Se, että Sisukas-tiimi tapaa lapsen henkilökohtaisesti ja selvittää hänen tuen tarpeitaan koordinoidusti, auttaa hahmottamaan aiempaa paremmin, millaisesta tuesta lapsi hyötyy.
Monet sijaislapset ovat joutuneet vaihtamaan elämänsä aikana jo useita kertoja koulua. Sisukas-mallilla pyritään varmistamaan, ettei kouluvaihdoksia tulisi enempää. Toimintamalli pyrkii myös vahvistamaan lastensuojelun ja sivistystoimen yhteistyötä ja ymmärrystä sijoitettujen lasten erityisistä tarpeista.
Pohjoismaista Suomeen rantautunut Sisukas-toimintamalli on ollut pisimpään käytössä Jyväskylässä. Toimintamallilla on ollut positiivisia vaikutuksia sekä oppimistuloksiin että lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan koulunkäynnin aikaiset ongelmat ovat yhteydessä aikuisuuden hyvinvointiin ja työelämässä pärjäämiseen.
– Kaarinassa toimintamalli on ollut käytössä vasta muutaman kuukauden. Jo nyt ollaan havaittu, että sijoitettujen lasten koulupoissaolot ovat vähentyneet, Lindfors kuvailee.
Paimiossa opiskellaan sijaishuollon tiloissa
Paimiossa kunta on mahdollistanut osalle sijoitetuista lapsista koulunkäyntimahdollisuuden sijaishuoltoyksikköön integroidussa koululuokassa. Kaarinassa lapset opiskelevat koulun tiloissa. Lindfors näkee, että molemmissa malleissa on hyvät puolensa.
– Joskus voi olla hyväkin, että lapsi pystyy aloittamaan koulunkäynnin sijaishuollon yksikössä ja siirtymään pikkuhiljaa tavalliseen kouluun. Toisaalta asetelma ei tue normaaliutta: koulunkäyntiin sisältyy lapsen elämässä paljon muutakin kuin pedagogisten taitojen oppiminen.
Kaarinassa on noussut viimeisen vuoden aikana pinnalle kouluissa tapahtuva väkivalta. Lindfors ei allekirjoita väitettä, että sijaishuoltoyksiköiden määrä olisi syynä koulujen levottomuuteen.
– Ei mielestäni voi yleistää niin. Lisääntynyt kouluväkivalta ilmiönä on valtakunnallinen, eikä siihen ole pystytty antamaan yhtä selittävää syytä. Se tiedetään, että korona-aika lisäsi lasten ja nuorten pahoinvointia.
Sijoitettuja lapsia on Kaarinassa, Paimiossa ja Sauvossa yhteensä noin 250.
Miksi Kaarinassa on niin paljon sijaishuollon yksiköitä? Lue juttu täältä.
Yksityiset lastensuojeluyksiköt Turun seudulla
Kaarina 13 yksikköä
Parainen: 1 yksikkö
Raisio (ml. Rusko): 2 yksikköä
Naantali: 2 yksikköä
Lieto: 2 yksikköä
Paimio (ml. Sauvo): 4 yksikköä
Turku: 18 yksikköä
Lähde: Varha/ Lastensuojelun valvontatiimi