Kevät alkaa olla niin pitkällä, että auringonsäteet ulottuvat Kuusiston saaren takaa Hovirinnan uimarannalle vielä siinäkin vaiheessa, kun iltapäiväruuhka parin kilometrin päässä Kaarinan keskustassa alkaa jo hiljentyä. Kartanontiellä Hovirinnan rannan edustalla ei voi enää varsinaisesti puhua ruuhkasta eikä edes autoletkoista, mutta uimarannan parkkipaikka täyttyy silti auto autolta yllättävän nopeasti, kun kello lähestyy puolta viittä.
Rannan sauna on saatu lämpimäksi puolta tuntia aiemmin, ja uimapuvuissaan rannan ja saunan väliä askeltava ihmisjono on hetki hetkeltä yhtenäisempi. Tältä siis näyttää, kun jostain liikunta- tai virkistyslajista tulee koko kansan juttu, toimittaja tuumaa.
Yksi Hovirinnan uimarannan aktiivikäyttäjistä talviaikaan on kaarinalainen Markus Rantanen, joka on tiistaiseen tapaan jälleen nauttimassa jääkylmästä vedestä.
– Pari kertaa viikossa, yleensä tiistaisin Hovirinnassa ja torstaisin Ispoisten uimarannalla Turussa. Nopeasti huomaa, että aika samat ihmiset täällä käyvät viikosta toiseen, hän tuumii askeltaessaan tikkailta hyiseen meriveteen kuin porealtaaseen.
MM-kisat haaveissa
Pieni uimakierros Kuusistonsalmessa vapaa- ja rintauiden, minkä jälkeen takaisin ylös laiturille. Sen enempää kehosta kuin ilmeestä ei voi päätellä, oliko vesi tänään kaksi- vai kaksikymmentäasteista.
– Ei siihen kylmään veteen koskaan totu, eikä siitä siten myöskään varsinaisesti nauti. Keho kuitenkin tottuu kylmään, kun itsensä altistaa tarpeeksi usein. Siten myös uintitekniikka jääkylmässä vedessä paranee sitä mukaa, mitä enemmän talviuintia harrastaa.
Aivan, kisasuorituksessa. Rantanen ei nimittäin ole kuka tahansa avantouimari, vaan hän voitti kolme mitalia helmikuun alussa Perungalla järjestetyissä talviuinnin SM-kisoissa. 50 metrin rintauinnista tuli hopeaa, minkä jälkeen vielä 25 metrin vapaa- ja rintauinneista pronssia. Ainoastaan kultamitali jäi värisuorasta uupumaan.
– Totta kai se on tavoitteena, että jo vuoden päästä voisi sanoa olevansa talviuinnissa jonkin matkan Suomen mestari. Se siintää jo nyt mielessä, Rantanen nyökkää.
Sauna olennaisena osana
Talviuinnin ja kylmäuinnin erona on se, että talviuinnissa suorituksen jälkeen mennään saunan lauteille lämmittelemään ennen uutta uintikierrosta. Kylmäuinnissa taas veteen pulahdetaan kylmiltään ilman saunan lämpöä.
Vaikka Rantanen sujahti tällä kertaa Kuusistonsalmeen kylmiltään ilman löylyjä, korostaa hän olevansa nimenomaan talviuimari.
– Kyllä minulle sauna on tärkeä elementti ja osa harrastusta. Se jollain tavalla kuuluu tähän minun mielestäni. Kylmäuinti on sitten laji erikseen, ja moni sitäkin harrastaa.
Rantanen on aloittanut uintiharrastuksen vuonna 2016, ja sen jälkeen uintikilometrejä on tullut vuosi vuodelta lisää talviuinnin sekä swimrunin merkeissä. Vaikka monipuolisen liikkujan harrastusrepertuaariin kuuluvat myös soutu- ja kuntosalitreenaaminen, ovat tavoitteet korkeimmalla nimenomaan talviuinnissa.
– MM-kisat on sellainen pidemmän aikavälin haave, jotka olisi kiva päästä kokeilemaan. Siellä taso on totta kai vielä selvästi kovempi kuin Suomessa, ja myös uitavat matkat ovat pidempiä. 400 metrin matka voisi olla sellainen, joka kiinnostaisi, Rantanen sanoo.
Maltti on valttia
Lähes 0-asteisessa vedessä kilpaileminen ja harjoitteleminen on ymmärrettävästi aina myös pienimuotoinen turvallisuusriski. Vaikka mitään haavereita Turun Avantouimareita edustavalle Rantaselle ei olekaan sattunut, korostaa hän silti maltin merkitystä kylmässä vedessä uidessa.
– Onhan niitä jänniä paikkoja välillä ollut, kun on lähtenyt kiertämään vaikka jotain vähän ulompana salmessa olevaa poijua ja Kuusistonsalmen virtaus on ollut vähän kovempi mitä vielä rannalta on katsonut. Esimerkiksi tänään näkee hyvin, että vesi liikkuu aika vauhdilla keskellä salmea, Rantanen sanoo ja viittoo kohti vastarantaa.
Totta, vesi tosiaan liikkuu silminnähden vauhdilla itää kohti. Tänään on parempi siis pysytellä lähellä laituria.
– Normaalisti uin täällä laiturinpään tikkaista toisen pään tikkaille. Se on aika tarkkaan 25 metriä per suunta ja siksikin hyvä harjoituspaikka kisoja varten, Rantanen nyökkää ja astelee jälleen hyiseen Kuusistonsalmeen.
Muutama rivakka kauhaisu, ja uimari on jo parinkymmenen metrin päässä laiturilta.
