Varhassa sosiaali- ja vammaispalveluista vastaava Emilia Heikkilä kertoo, ettei kunta voi varsinaisesti estää yrityksiä perustamasta uusia yksiköitä, mutta on voinut aiemmin vaikuttaa asiaan lausunnollaan.
Aluehallintovirasto tai Valvira on pyytänyt kunnalta lausuntoa siinä vaiheessa, kun uutta sijaishuollon yksikköä ollaan perustamassa.
– Lausunnossa otetaan kantaa yksikön toimintaa ja rakennusta koskeviin seikkoihin, mutta toki samalla voidaan arvioida kunnan kykyä vastata palveluillaan yksikön tarpeisiin. Kunnan lausunnolla on varmasti ollut iso merkitys siinä, myönnetäänkö lupa vai ei, Kaarinassa vs. sosiaali- ja terveysjohtajana aiemmin työskennellyt Heikkilä sanoo.
Nykyisin sote-palvelujen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla ja lausuntopyyntö osoitetaan tiettävästi hyvinvointialueelle.
Kunnan ilmapiiri vaikuttaa
Perhepalveluita tuottavalla Merikratos Oy:llä on Kaarinassa neljä sijaishuollon yksikköä.
Palvelujohtaja Mikko Niemelä kertoo, että ensimmäistä Aapeluskotia oltiin perustamassa 2000-luvun taitteessa Lietoon, mutta hanke tyssäsi siellä niin kutsuttuun NIMBY-ilmiöön (Not in my backyard). Asukkaiden vastustuksen takia Merikratos muutti suunnitelmiaan ja avasi yksikön Kaarinaan. Kaarinassa lastensuojeluyksiköitä on ollut sen verran kauan, että toiminta oli jo tullut ihmisille tutuksi ja ilmapiiri oli suopeampi.
Myös kaavoitus ohjaa Niemelän mukaan sitä, minne uusia yksiköitä perustetaan. Turussa rakennusvalvonta on viime vuosina takunnut, mikä on lisännyt yritysten kiinnostusta naapurikuntia kohtaan.
– Jos toisessa kunnassa puhutaan rakennusluvan suhteen viikoista ja toisessa vuosista, niin siinä on merkittävä ero. Kaarina ja Lieto ovat Turun seudulla kaksi kyvykkäintä kuntaa tästä näkökulmasta, Niemelä perustelee.
Kaarina vetää yrityksiä puoleensa myös sijaintinsa ja toimivien palvelujensa vuoksi.
– Täällä on laadukkaat koulut, hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet, toimiva julkinen liikenne, hieno luonto ympärillä ja yhteistyö kaupungin kanssa on aina sujunut ongelmitta.