Molekyylien kanssa työskennellyt kemisti Jari Tuominen päätti käyttää osaamistaan auttamaan viskinystäviä ympäri maailman. Hän kehitti poikkeuksellisen viskilasin, ja apuna uuden patentoidun lasin maailmanvalloituksessa on kaarinalainen Lasi-Kostamo, yritys, joka tekee Piispanristillä lasit käsityönä.
VTT:llä tutkijana toiminut järvenpääläinen Tuominen päätyi kehittämään lasia ajauduttuaan viinikerhoon ja tutustuttuaan sitä myöten viskin harrastajiin. Näillä oli ongelma: miten kuvailla viskin ominaisuuksia, sen aromeja ja moninaisia tuoksuja.
– Aloin miettiä, että pitää olla helpompi tapa päästä kiinni viskin molekyyleihin. Kun viskitastingissa (maistelussa) tavoitellaan kokemuksia ja elämyksiä, joita tuoksut tuovat tullessaan, törmätään ongelmaan: etanolin haju tappaa hajuaistia, Tuominen taustoittaa.
Viskin valmistus kestää jopa 10–15 vuotta, jotta erityyppiset molekyylit muodostuvat. Viskistä maksetaan usein iso hinta, ja Tuominen ajatteli, että pitää olla keino, jolla maallikkokin pääsee kokemaan viskin hienoudet.
Viiden vuoden kehittelyn jälkeen luotiin Savu-nimen saanut lasi, jolla on nyt patentti ja isot markkinat. Tuominen arvioi viskin ystävien määräksi 100 miljoonaa ihmistä, jos Kiinaa ei lasketa mukaan.
Lasin sisällä on pieni tislaamo
– Juomalasiin kun kaadat viskin, kohtaat koko ajan samankoostumuksisen, muuttumattoman ison etanolipitoisen tuoksun. Mietin, että mitä jos saisin kehiteltyä lasin sisään pienen ”tislaamon”. Sen avulla jaoteltaisiin tuoksuja ja molekyylejä, Jari Tuominen kertoo.
– Tein mallin, ja teimme mittauksia kahdessa yliopistossa. Tutustuin hajuaistin toimintaan, siihen, mitä aivot haluavat ja miten. Paneuduin viskin kemiallisiin ominaisuuksiin ja tuoksumolekyylien ominaisuuksiin. Siitä se lähti.
Savu-lasi on nyt uumaltaan kapea. Kavennus taittaa lasin pohjalle päätyneen viskin etanolin hajua. Lasin yläosassa on useita tasoja, ulkonemia, joissa on pieni tilavuus. Niihin valutetun viskin etanoli haihtuu järkevässä ajassa, mutta tuoksumolekyylit eivät vielä ole päässeet haihtumaan.
– Etanolin hajun haihtumisen jälkeen esiin tulevat ensimmäisenä kukkaiset ja hedelmäiset, makeat yhdisteet: banaania, omenaa, hilloa, ananasta. Ne tuntuvat vain hetken aikaa, sitten ne ovat menneet ja perään tulee toisia yhdisteitä – eikä meillä enää ole etanolin hajua haittaamassa aistimusta, Tuominen avaa.
– Lasin kavennuksen voi sitä paitsi tukkia jääpalalla, jolloin tulee tiivis hajulukko eikä alaosan viskistä tule mitään hajuja.
Lasin kavennus taittaa etanolin hajua. Yläpuolen tasoissa on tietty tilavuus, jonka takia etanoli haihtuu järkevässä ajassa eikä se enää ylitä hajuaistin hajukynnystä. Muut tuoksumolekyylit eivät kuitenkaan vielä ole päässeet haihtumaan.
Korvaimukärkiä ja lamppuja kirkkoihin
Markku Kostamo Lasi-Kostamolta kertoo yrityksen valmistaneen jo tuhansia Tuomisen suunnittelemia, patentoituja viskilaseja.
Valmistustapansa takia lasia on käytännössä pakko tehdä käsityönä. Toisin kuin tavallista lasia, borosilikaattilasia muotoillaan kuumentamalla sitä pistemäisesti.
Piispanristillä majaileva Lasi-Kostamo täytti maaliskuussa 50 vuotta, ja sen erikoisosaamista on laboratorio- ja sairaalakäyttöön tulevat erityyppiset lasiset imukärjet. Teollisuudelle yritys toimittaa erityyppisiä lasisia putkia.
Merkittävä tuoteryhmä on myös lasiset lamput, joita löytyy muun muassa presidentin linnasta, useasta ministeriöstä ja 15 kirkosta ympäri Suomen.
