Millainen imago Kaarinan kaupungista välittyy puistojen, ulkoilureittien ja luontoalueiden avulla? Miten kaupunki varautuu ilmastonmuutokseen, jossa ääri-ilmiöt kiusaavat istutuksia ja hulevedet tulvivat? Voiko kaupunki lisätä pölyttäjien määrää, joista ihmisten ravintokasvit ovat riippuvaisia?
Vastauksia kysymyksiin ja pohdintaa niistä löytyy hiljattain valmistuneesta Kaarinan kaupungin viherpalveluohjelmasta. Kaikilla kunnilla vastaavaa ohjelmaa ei ole, ja Kaarinassa se on ensimmäinen laatuaan.
– Ohjelma helpottaa kaupungin viherpalveluiden työtä ja tuo pitkäjänteisyyttä. Nyt meillä on askelmerkit siihen, miten toimitaan, perustelee Kaarinan viheraluepäällikkö Terho Marttila projektia.
– Ja ohjelman avulla pystymme avaamaan kuntalaisille, millaisilla periaatteilla kaupunki hoitaa viheralueita, täydentää viherasiantuntija Kukka Hammarström Kaarinan kaupungilta.
Hallitusti hoitamaton
Kaupungille tulee viheralueista palautetta päivittäin, niin kiitosta kuin moitetta. Yleensä kuntalaiset havahtuvat kysymään nurmista, niityistä ja puista – ja ne myös jakavat jyrkästi mielipiteitä.
Toisten mielestä niityt ovat joutomaata ja merkki työntekijöiden laiskuudesta. Toiset kummastelevat, miksi kaupunki yhä ajaa nurmikoita eikä anna niiden kasvaa monimuotoisemmiksi. Yhden mielestä maahan kaatunut puu pitää siivota pois, toinen moittii, miksi kaupunki poisti kallellaan olevia puita, ne kun ovat muulle luonnolle tärkeitä. Heille löytyy ohjelmasta selitykset, miksi kaupunki toimii niin kuin toimii.
Niille, jotka nauttivat suitusta kaupunkikuvasta, on luvassa huonoja uutisia.
– Viheralueiden hoito on kaikkialla Suomessa murrosvaiheessa. Rakennettu ympäristö tulee seuraavien vuosikymmenien aikana näyttämään ihan toiselta kuin nykyään, miettii Terho Marttila.
Parturoitu luonto on köyhä. Vastuullinen kunta monipuolistaa lajistoa sekä ihmisten että muun luonnon hyväksi. Nurmikoita ja tiiviitä asvaltteja rakennetaan yhä harvempaan paikkaan ja kuolleet puut jätetään lahoamaan. Jatkossa hallittu hoitamattomuus näkyy katukuvassa.
Tämä ei ole kaikkien mieleen. Kaarinalaiset ovat ihmetelleet esimerkiksi Hovirinnassa ja Herrasniityssä niittyjä, jotka ovat niin nuoria, että eivät vielä perustele olemassaoloaan kukkaloistolla.
Toisaalta maastoa raivataan ja puita kaadetaan edelleenkin, jo turvallisuussyistä. Niittyjä ei synny vain sillä, että nurmi jätetään ajamatta.
– Suuri osa Kaarinan maastosta on vanhaa merenpohjasavea ja peltomaata, joka on liian ravinteikasta niityille, harmittelee Kukka Hammarström.
Niityt kaipaavat kuivempaa ja vähäravinteisempaa kasvualustaa. Toisaalta nurmien monimuotoisuutta voidaan lisätä muilla kukkivilla kasveilla. Marttila paljastaa, että alustavia suunnitelmia aiemman ruohikon monipuolistamiseksi on Aapiskujan varrelta, jossa on toistaiseksi laaja tyhjä nurmialue.
Eikö torille saadakaan puita?
Monet kaipaavat kaupunkipuita Kaarinan ydinkeskustan kivitalojen lomaan, mutta niiden istuttaminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Puiden on vaikea selvitä kivetysten ja asvalttien keskellä, ja niiden juuret vaativat maan alta paljon tilaa. Lisäksi puut kiusaavat juurillaan ja lehdillään rakennelmia.
Varsinkin Kaarinan tulevalle torille on toivottu isoja puita. Onko siis niin, että toivetta ei pystytä toteuttamaan?
– Kyllä me koetamme sen toteuttaa. Alustavasti Kaarinan torille tulee ainakin lehmusrivi ja kirsikkapuita, vinkkaa Marttila.
Viherratkaisuilla on väliä. Kaunis ympäristö on kunnan vetovoimatekijä, jolla houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Luonnossa liikkuminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee sairauksia. Samalla säilytetään paikallishistoriaa ja kulttuurisia arvoja, ja kasvusto toimii hiilinieluna.
Nyt valmistunut Kaarinan viherpalveluohjelma on tarkoitettu seuraavan kymmenen vuoden ohjenuoraksi. Ohjelman laatimiseen osallistuivat Marttilan ja Hammarströmin lisäksi edellinen viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen, liikuntapäällikkö Tapio Svärd, viheraluemestari Tiina Ranki ja suunnitteluhortonomi Sirkka Laitinen.
Poimintoja Kaarinan viherpalveluohjelman tavoitteista
Puistot: Leikkipuistoja ei perusteta kaikille asuinalueille vaan niihin, joissa väestöennusteen perusteella arvellaan olevan tarvetta leikkipuistolle.
Nurmikot: Niittyjen ja kukkivien kasvien määrää lisätään pölyttäjien turvaamiseksi, leikattuja nurmialueita vähennetään. Avoimille viheraluille lisätään lahopuita, pajuja ja ohdakkeita.
Viljelypalstat: Näitä voi perustaa lisää, sillä omatarveviljelyn kysyntä on kasvanut.
Uimarannat: Nykyinen määrä ja laatu on riittävä.
Metsät: Taajamametsissä lisätään asukastiedottamista metsänhoidollisista töistä. Taajamametsistä ei pyritä saamaan tuottoa.
Liikuntapaikat: Uusia rakenteita, kuten ulkokuntolaitteita, ei sijoiteta hajalleen yksittäin vaan osaksi isompia palvelukokonaisuuksia.
Vieraslajit: Niitä kitketään arvokkailta luontoalueilta ja talkoiden avulla. Työssä tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Tiesitkö tämän?
- Kaarinan kaupungin vastuulla on 126 hehtaaria rakennettuja viheralueita, 547 hehtaaria niittyjä, peltoja ja muita avoimia viheralueita sekä 1250 hehtaaria metsää.
- Kaarinan omistamista viheralueista yli 100 hehtaaria on luonnonsuojelualueita.
- Suurin osa Kaarinassa sijaitsevista luontoalueista on yksityishenkilöiden ja valtion omistuksessa.
- 95% kaarinalaisista asuu 300 metrin sisällä lähivirkistysalueesta.
- Kaupunki hallinnoi merkittyjä virkistysreittejä luonnossa 110 kilometrin verran. Näihin kuuluu patikointi-, pyöräily- ja melontareittejä. Reittien varrella on esimerkiksi laavuja, opastauluja ja tulipaikkoja.
- Kaupungin viherpalveluiden investointeihin käytetään vuosittain noin 1 miljoona euroa. Tänä vuonna summa on kaksinkertainen skeittiparkin ja tekonurmikenttien rakentamisen vuoksi.
Asukkaiden kommentteja
”Kunhan nuo vihreät alueet edes säilyisi, mitä enää on jäljellä. Vähiin käy.”
”Tällä hetkellä kaupunki ei leikkaa kaikkia nurmialueita vaan pitää yllä pitkää heinikkoa, mikä vain lisää punkkeja.”
”Ei joka paikassa tarvitsisi olla leikattavaa nurmikkoa, vaan esim. apilaa tai villikasveja. Monimuotoisuus on tärkeää.”
”Kaupungin keskusta on epäviihtyisä, joukossa korkeita rumia rakennuksia ja liian tiiviiksi ollaan rakentamassa. Kunnon puille pitää olla tilaa rakennusten välissä.”
”Ei liian korkeita viherkasveja. Autojen näkyvyys heikkenee.”
”Toivoisin viheralueita ja enemmän puustoa tiuhaan rakennettujen uusien asutuskeskusten keskelle ja ympärille. Nämä uudet rivarialueet näyttävät masentavilta kolhooseilta.”
Kommentit ovat viherpalveluohjelman tueksi tehdyistä asukaskyselyistä. Vastauksia tuli kahdessa kyselyssä 150–700.
