Vuoden nuori urheilija -palkinnon kriteerit herättävät hämmennystä Kaarinassa. Vihreiden kaupunginvaltuutettu, erityisopettaja Liinu Leiwo julkaisi tasa-arvon päivänä somepäivityksen, jossa hän ihmetteli, miksi Kaarinan kaupungin vuosittain jakamassa palkinnossa on eri kriteerit tyttö- ja poikaurheilijoille. Yläikäraja palkinnolle on tytöillä 18 vuotta ja pojilla 20 vuotta.
Leiwo pohtii myös sitä, onko ylipäätään tätä päivää palkita erikseen tyttö- ja poikaurheilija. Miksi ei voitaisi palkita vain nuoria urheilijoita?
Liikuntapäällikkö Tapio Svärd otaksuu, että palkintoperusteet nojaavat lajiliittojen ikärajamääritelmiin. Useissa lajeissa tytöt siirtyvät aikuisten sarjaan 19-vuotiaina, mutta pojat vasta 20-vuotiaina. Svärd ei näe syytä, että palkintoperusteita tarvitsisi lähteä muuttamaan.
– On perusteltua pitää palkinnon kriteerinä sitä, että urheillaan nuorten sarjoissa. Toki nuori voi saada meriittinsä myös kilpailemalla aikuisten sarjassa.
Yleisurheilijoita palkittu eniten
Joinakin vuosina on käynyt niin, ettei Kaarinassa ole palkittu yhtään tyttöurheilijaa.
– Jos ei ole ollut tarpeeksi hyviä, kriteerit täyttäviä joko tyttö- tai poikaurheilijoita, on voitu palkita kaksi saman sukupuolen edustajaa. Sukupuoli ei ole ollut meille keskeisin kriteeri, vaan täytyy löytyä riittävän laadukas palkittava urheilija, Svärd taustoittaa.
Vaikka sukupuolineutraalius on nykyisin monessa asiassa tavoiteltavaa, Svärd pitää hyvänä, että lähtökohtana on palkita tyttö- ja poikaurheilija.
– Tämä on monipiippuinen asia. On myös tasa-arvoista, että molempia palkitaan. Katsotaan, mitä jatkossa tehdään.
Vuoden nuori urheilija -palkinnolla on Kaarinassa pitkä historia. Palkinto on jaettu vuodesta 1973.
Kaarina-lehti kävi lehtiartikkelia varten läpi listauksen palkinnon saaneista 50 vuoden ajalta. Palkinnon saajissakorostuvat yksilöurheilijat, vaikka harrastajamäärät ovat huomattavasti suuremmat joukkueurheilussa. Esimerkkinä kerrottakoon, että palkinto on myönnetty 36 kertaa yleisurheilijalle, kuudesti jalkapalloilijalle ja neljästi koripalloilijalle.
Svärd perustelee, että yksilöurheilijan lahjakkuutta on helpompi mitata kuin yksittäisen joukkueurheilijan, sillä joukkue pärjää ja voittaa joukkueena.
– Aiempina vuosina yleisurheilijoita on ollut palkittuna usein. Silloin myös Kaarinassa yleisurheilu on ollut suosittua. Jos katsotaan 2000-lukua, yleisurheilijoita on palkittu 10 ja muiden lajien urheilijoita 37, hän huomauttaa.
Kaikkiaan Kaarinassa on palkittu vuosien aikana reilusti yli 30 eri lajin edustajaa.
Toiset seurat aktiivisempia
Palkitsemiseen vaikuttaa myös seurojen oma aktiivisuus. Esityksiä palkinnon saajista voivat tehdä seurat, valmentajat, urheilija itse tai urheilijan lähipiiri. Enemmänkin ehdotuksia palkinnon saajista saisi Svärdin mukaan tulla.
Palkittavat valitsi aiemmin lautakunta, nykyään liikuntapalvelujen kolmen hengen asiantuntijaraati, johon kuuluvat Svärd ja kaksi liikunnansuunnittelijaa. Palkittavat saavat Kaarinan kaupungilta 500 euron stipendin.
Kaarinan nuorina urheilijoina palkittujen joukosta löytyy myös myöhemmin menestyneitä urheilijoita, kuten olympiaratsastaja Henri Ruoste (v. 1997), Ruotsissa jalkapalloa ammatikseen pelaava Juliette Kemppi (v. 2012), ex-huippukoripalloilija Kimmo Vyyryläinen (v. 1982) ja EM-kisoissa Suomea viime kesänä edustanut pikajuoksija Milja Thureson (v.2009).
