Ovitehdas Vihannossa sen sijaan tiedetään hyvin ovien valmistuksen salat. Kuusistossa sijaitsevassa tehtaassa ovia on valmistettu jo vuodesta 1947, siis yli seitsemänkymmenen vuoden ajan.
Tehtaan perustaja Emil Vihanto oli Ilkka Vihannon isä. Ilkka Vihanto on puolestaan toiminut ovitehtaan yrittäjänä vuodesta 1984.
Ilkka Vihanto kertoo, että toiminta on jonkin verran vuosikymmenten saatossa muuttunut.
– Alun perin täällä valmistettiin ovia ja ikkunoita. Kun 1970-luvulla tulivat lämpöovet, keskityttiin ainoastaan oviin. Toiminta on laajentunut vuosien varrella, nykyisin tilanne on aika stabiili.
Asiakkaat yleensä muualta Suomesta
Ovitehdas Vihanto tekee ovia vain tilauksesta asiakkaiden toiveiden mukaan. Heillä on olemassa suuntaa antava mallisto, josta esimerkiksi materiaaleja voidaan muuttaa.
Vihanto kertoo, että noin 80 prosenttia heidän valmistamistaan ovista myydään suoraan yksityisasiakkaille.
– Yksi kymmenestä ovesta menee taloyhtiöille ja yksi kymmenestä rakennusliikkeille. Pääasiassa siis valmistamme ovia suoraan yksityisasiakkaille.
Yritys tekee sekä ulko-ovia että sisäovia, mutta painotus on ulko-ovissa.
– Tosin jos on esimerkiksi 1960-luvun vessanovi, joka pitää uusia, silloin kannattaa kääntyä meidän puoleen. Sellaisia ei saa enää mistään, silloin oli eri standardikoot, Vihanto sanoo.
Yrityksellä on oma myyntinäyttely Kuusistossa Visatiellä. Silti suurin osa ovista myydään nykyään netin kautta. Lisäksi yritys kiertää messuilla esittelemässä oviaan.
– Ovia menee ympäri Suomen. Vain hyvin pieni osa menee tähän lähistölle, Vihanto toteaa.
Yritys on toiminut samassa paikassa koko sen historiansa ajan. Tiloja on toki laajennettu ja remontoitu vuosien varrella. Lisäksi ympäristö on muuttunut.
– Kun Empon koulurakennus rakennettiin, meidän kuljetusväylämme alkoivat kulkea aivan sen vierestä. Olen siitä kaupungille yrittänyt viestiä, että kun Kiitolinja kulkee aivan vierestä, on se todella vaarallista, Vihanto sanoo.
Euroopan ainoa patentti
Vihanto kertoo, että ovien valmistamisessa haasteena on runkojäykkyys, eli sen varmistaminen, että ovi pysyy vuosien saatossa suorana.
– Meillä on tiettävästi Euroopan ainoa patenttioikeus tähän, hän sanoo.
Vihannolla runkojäykkyys varmistetaan erityisellä metallipalkkijärjestelmällä.
Muutoinkin yritys panostaa ovissaan laatuun ja kestävyyteen. Ovet eivät tule niin sanotusti liukuhihnalta, vaan jokainen ovi tehdään erikseen. Niiden teko vaatii ammattitaitoa. Ovitehtaan tuotannossa työskentelevät tekijät ovat kaikki olleet yrityksen palveluksessa jo pitkään.
– Ovien tekemistä ei oikein opeteta missään. Ei riitä, että osaa käyttää tekniikkaa, mutta riitä ei myöskään pelkkä käsityötaito. Meillä on käytössä CNC-tietokoneohjatut koneet, ja tekemisessä yhdistyy nykytekniikka käsityötaitoon, Vihanto kuvaa.
Kukaan ei halua enää valkoista ovea
Suomalaiset ovat ulko-ovimieltymyksiltään Vihannon mukaan melko konservatiivisia.
– Voisi sanoa, että 80 prosenttia haluaa hillityn ja neutraalin oven, 20 prosenttia koristeellisemman, hän sanoo.
Vihannon vahvuus on ovien aidoissa puupinnoissa, joista suosiossa ovat tällä hetkellä tiikki, tammi ja pähkinäpuu.
Koska ovet ovat pitkäikäisiä, yleensä valitaan mieluusti ajattomia vaihtoehtoja. Silti muodit vaikuttavat oviasioissakin.
– Esimerkiksi valkoisia ovia ei nykyisin halua kukaan, Vihanto tietää.
Ulko-oven valintaa ohjaa ennen kaikkea ihmisen oma makumieltymys.
– Ei ole mitään yleispätevää ”oikeaa ovea”, joka on valittava, Vihanto toteaa.
Joitain neuvoja hänellä on kuitenkin oven valinnan suhteen.
– Pääoven tulisi erottua siten, että kävijä tietää, mille ovelle suunnata. Oven tulisi olla erottuva, ja yleensä se onkin tummempi kuin seinä.
Oven pitää myös istua talokokonaisuuteen.
– Vähän kannattaa miettiä, että ovi soveltuisi rakennuksen aikakauteen. Uudisrakennukseen ovea valitessa neuvon usein ajelemaan uusilla asuinalueilla ja katselemaan sieltä, millaiset ovet miellyttävät. Kovin modernia ovea ei myöskään kannata valita vanhaan rakennukseen. Silti jokainen valitsee ovensa itse. Yritän opastaa asiakkaita, mutta en määrätä, Vihanto toteaa.
