– Roska-pönttö rää-käisi ja alkaa ko… korista. Se ei pitänyt saippuasta. Sen kansi ko… ko…kolahti kiinni, lukee 8-vuotias Justus Raali kirjasta Valkeavuoren koulussa.
– Katsos, miten roskapöntön kieli jäi kiinni kannen alle, kommentoi vieressä 74-vuotias Elina Mämmi, ja Justusta naurattaa.
Justus jatkaa ääneen lukemista. Mämmi korjaa, jos menee väärin. Lisäksi he juttelevat kirjan tapahtumista.
Mämmi on paikalla lukumummina, joita MLL Kaarina järjestää Kaarinan kouluihin. Lukumummi tai lukuvaari tulee kouluun noin kerran viikossa ja istahtaa kuuntelemaan, kun oppilas lukee ääneen. Heidän tehtävänään on petrata oppilaan lukutaitoa ja lukemisen sujuvuutta sekä seurata, ymmärtääkö oppilas lukemansa.
Kaikki haluaisivat lukea lukumummille
Kaikki oppilaat haluaisivat tulla lukemaan lukumummille tai -vaarille, tietävät luokanopettajat Terhi Helminen, Saija Illman ja Eeva Keith. Oppilaiden harmiksi mukaan pääsevät vain ne, joiden lukemaan opettelun koetaan hyötyvän ylimääräisestä avusta. Esimerkiksi Justuksella lukunopeus oli aiemmin hidas.
– Kuukausi sitten luin minuutissa 29 sanaa, ja nyt 66! kehaisee Justus.
– Lukumummeista on todella iso apu, toteaakin Helminen.
– Opettaja ei yleensä ehdi kuunnella esimerkiksi jokaisen lukuläksyä, Illman taustoittaa.
– Ja aika harvoin koulussa oppilas voi saada yhden aikuisen henkilökohtaisen huomion, miettii Keith.
Lisää mummeja ja vaareja kaivataan
Kaarinan MLL on koordinoinut mummeja ja vaareja Kaarinan kouluihin 2010-luvun puolestavälistä asti, mutta koronavuosina lukuhetket ovat olleet tauolla. Tänä keväänä ne on aloitettu uudestaan.
Tällä hetkellä Kaarinassa on viisi lukumummia ja yksi lukuvaari. Ensi lukuvuonna olisi tarvetta useammalle.
Elina Mämmi toimii lukumummina kolmatta vuotta.
– Tykkään lapsista kauheasti, mutta omat lapsenlapset alkavat olla jo isoja. Olen myös koulutukseltani suomen kielen opettaja, joten tämä tuntui mukavalta, hän perustelee.
Toki lukumummiksi voi ryhtyä, vaikka oma aiempi ammatti ei mitenkään liittyisi lukemiseen.
Koulun kannalta parasta lukumummeissa ja -vaareissa on, että lasten lukutaito kehittyy. MLL lähti kuitenkin mukaan mahdollistaakseen sukupolvien välistä kohtaamista, avaa Heli Tasala Kaarinan MLL:stä.
– Tästä on iloa sekä lapsille että mummeille ja vaareille, hän kommentoi.
Työn materiaalit tulevat Lukumummit ja -vaarit -hankkeelta. Lisäksi mummit ja vaarit kyselevät ja jakavat vinkkejä yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.
– On kyselty esimerkiksi maahanmuuttajalasten kanssa lukemisesta, Tasala kertoo.
Millaisia vinkkejä tuli?
– Jos synonyymeilla ei saa selitettyä jonkin suomalaisen sanan merkitystä maahanmuuttajalapselle, voi piirtää tai näyttää käsillä.
Kakkosluokkalaisille
Tällä hetkellä lukumummeja ja -vaareja käy Valkeavuoren koulun lisäksi Piispanlähteen ja Hovirinnan kouluissa. Uusimpana Kuusiston koulu on tullut mukaan.
Yleensä lukemaan pääsee kakkosluokkalaisia oppilaita.
– Tämä on ollut kivaa, sanoo Justus.
Lukukerta on hänelle kolmas. Kerta kerralta Justus ja Elina Mämmi ovat käyneet läpi vähän vaikeampia kirjoja.
Justus poimii aikuisten ehdottamista kirjoista sen, mikä kiinnostaa. Tällä kertaa luettiin Linda Chapmanin ja Chris Jevonsin kirjaa Väinö ja joka hädän härvelit.
Lukuviikko
- Juuri nyt on meneillään Lukuviikko. Perinne käynnistyi vuonna 1977.
- Lukuviikko on Lukukeskus ry:n järjestämä valtakunnallinen kampanjaviikko, jonka aikana innostetaan kirjojen pariin ja jaetaan tietoa lukemisesta ja kirjallisuudesta. Tiesitkö esimerkiksi, että lapsi, jolle luetaan säännöllisesti, on kielellisesti lähes vuoden muita lapsia edellä?
