Jokainen on kuullut ensiapukursseista, mutta minkälaista on mielen ensiapu? Tähän pureudutaan Piikkiössä ensi viikolla järjestettävässä nuoren mielen ensiapukoulutuksessa.
– Kuten ensiapukurssillakin, tällä kurssilla käydään läpi sitä, miten toimia, jos kohtaa henkilön, joka voi henkisesti huonosti, kurssin toinen vetäjä, Riikka Saloranta kuvailee.
Huonovointisuus voi näkyä esimerkiksi viiltelynä, paniikkikohtauksina, ahdistuksena tai itsemurhapuheina.
Maksullinen, Mieli ry:n materiaaleihin perustuva kurssi järjestetään Piikkiön seurakunnan tiloissa ja se on tarkoitettu kaikille, jotka toimivat 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa. Koulutus sopii myös vanhemmille, jotka haluavat tietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä.
Mielenterveyden ongelmien lisäksi koulutuksessa puhutaan muistakin pinnalla olevista teemoista, kuten netin käytöstä, pelaamisesta ja koulukiusaamisesta. Lähiopetuspäivän lisäksi kurssiin sisältyy oppimistehtäviä, ja siitä saa todistuksen. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Piikkiön seurakunta, Tammipartio ja Mieli ry.
Jokaisella velvollisuus auttaa
– Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Se on pääsyy, miksi kurssi järjestetään, Piikkiön seurakunnassa nuorisotyönohjaajana työskentelevä Saloranta sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten parissa toimivat osaisivat tunnistaa mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä ja ottaa ne puheeksi. Tällä tavalla voidaan ehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä.
Jokaisella ihmisellä on velvollisuus auttaa, jos hän osuu paikalle hätätilanteeseen. Tämä koskee Salorannan mukaan myös mielen ongelmia.
Mielen ensiavussa tärkein työkalu on korvat. Jokainen tilanne on Salorannan mukaan erilainen – oleellista on pysyä rauhallisena, kuunnella ja hankkia tarvittaessa apua.
Miksi nuoret voivat huonosti?
Nuorten mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. Saloranta haluaa nuorisotyöntekijänä olla se henkilö, jolle nuoret voivat tulla puhumaan matalalla kynnyksellä.
– Omassa työssäni mietin usein nuorten kanssa, mitkä ovat heidän elämässään niitä hyviä asioita, jotka helpottavat silloin, kun on oikein paha olla. Se voi olla musiikin kuuntelu, urheilu tai vaikka piirtäminen.
Nuoruus on Salorannan mukaan sosiaalistumisen aikaa, jolloin etsitään omaa paikkaa maailmassa ja peilataan itseä muihin. Monilla nuorilla jäi tämä vaihe elämättä, kun koronarajoitusten takia jouduttiin elämään eristyksissä muista.
– Nyt moni nuori tuntee olevansa hukassa, kun yhtäkkiä pitäisi olla maailmalle avoin. Paljon on myös sellaista yleistä pahaa oloa, jota nuoret eivät osaa oikein itsekään sanoittaa, mistä se johtuu, Saloranta kuvailee.
Mikä sitten on normaalia murrosikäisen mielenkuohuntaa ja mistä pitäisi huolestua?
– Jaa-a, se onkin hyvä kysymys! Hälytyskellojen olisi hyvä soida, jos nuoren käytös muuttuu yhtäkkiä radikaalisti, nuori eristäytyy tai kaveripiiri muuttuu kokonaan. Ajattelen, että ainakin kerran viikossa olisi hyvä kokoontua koko perheen kesken ja vaihtaa kuulumisia. Se tuntuu olevan katoava tapa nykymaailmassa, Saloranta harmittelee.
Nuoren mielen ensiapukoulutus la 6.5. klo 9–17 Piikkiön vanhalla seurakuntatalolla. Ilmoittaudu koulutukseen riikka.saloranta@evl.fi Koulutus on maksullinen.