Uran loppukiri ei riittänyt ratkaisevassa SM-finaalissa – “Jäimme kolmen sekunnin alueella jyrän alle”

0
Littoisten monitoimitalo oli tiistai-iltana ääriään myöden täynnä, kun Ura Basket ja Tapiolan Honka ratkaisivat U16-poikien Suomen mestaruuden. Pallossa Uran Verneri Virtanen.
U16-poikien SM-finaalien 3. ottelu
Ura Basket – Tapiolan Honka 62–68 (15–12, 15–20, 8–15, 24–21)
Koripallo on sekä taito- ja taktiikkapeli, mutta ennen kaikkea myös fyysinen laji. Sen joutui toteamaan myös Kaarinan Ura Basketin U16-pojat, joiden haave viime kevään Suomen mestaruuden uusimisesta jäi täyden Littoisten monitoimitalon katsomon edessä kuuden pisteen päähän.
Vierasjoukkue Tapiolan Hongan ylivertainen fysiikka määrittelikin pitkälti sen, missä tahdissa kolmas ja ratkaiseva SM-finaaliottelu “Monnarilla” eteni.
– Honka oli fyysisessä pelissä meitä edellä, he käytännössä jyräsivät meidät kolmen sekunnin alueella. Kun lisäksi teimme paljon helppoja virheitä ja heitimme paljon helpoistakin paikoista ohi, oli lopputulos pelin näköinen, myönsi Uran parhaana pelaajana palkittu Verneri Virtanen.
Ura nousi vielä viimeisen neljänneksen aikana 16 pisteen päästä parhaimmillaan jopa neljän pisteen päähän Hongasta, mutta loppukiri ei lopulta tuonut toivottua tulosta.
Siinä missä kotijoukkue Ura Basketin pienemmät, mutta nopeasti palloa liikuttelevat pelaajat pyrkivät väsyttämään espoolaisia, jyräsi Honka kerta toisensa jälkeen vastustamattomasti korin alle. Ura sai kunnolla juonesta kiinni vasta neljännen neljänneksen puolivälin jälkeen, mutta silloin Honka oli lipunut jo 16 pisteen karkumatkalle.
– Molemmat joukkueet heittivät ottelun alussa paljon helppoja heittoja ohi, varmasti siinä oli jännitystä molemmin puolin. Heittäminen alkoi sujua vasta viimeisen jakson puolivälin jälkeen, mutta sitten eroa oli jo vähän liikaa kurottavaksi. Ylpeä voi silti pojista olla, hieno kausi kokonaisuudessaan, kiitteli päävalmentaja Antti Saarinen.
Viime kaudella U15-poikien Suomen mestaruuden voittanut Kaarinan Ura Basket pääsi nauttimaan sunnuntain toisessa finaaliottelussa yli 500 katsojan edessä pelaamisesta, ja tiistaina väkeä näytti olevan paikalla jopa lähemmäs 600. Ottelua seurattiin katsomojen lisäksi pukukoppikäytävältä, aulatilasta ja ympäri hallin seinustoja.
Hongan isot ja fyysisesti vahvat pelaajat saivat puolustettua Uran kulmiin, ja koska kotijoukkueen heittäminen oli ottelun alussa vaikeaa, pääsi vierasjoukkue karkaamaan yhä kauemmas ja kauemmas.
– Olihan se mahtavaa päästä pelaamaan näin ison yleisön eteen, ihan loistava tunnelma. Ei tahtonut edes kuulla mitään kentällä, kun katsomosta tuli niin paljon ääntä, hymähti Benjamin Granström.
Uran parhaana pisteentekijä ottelussa oli Virtanen, joka pussitti 26 pistettä. Vaikka pelaajat saivatkin ottelun päätteeksi kaulaansa SM-hopeat, ei se juuri tuoreeltaan nuorukaisia lämmittänyt.
– Jäimme pieneksi, ei mahda mitään. Harmittaahan se, hän tuumi.
Valmentaja Saarinen valoi kuitenkin uskoa joukkueeseensa jo ensi kautta silmällä pitäen.
– Olimme tänään fysiikassa perässä, mutta meillä on fiksu ja taitava joukkue kasassa, joka kasvaa kyllä vielä. Ensi vuonna tuodaan mestaruuspytty takaisin Kaarinaan, Saarinen virnisti.
Vaikka hopeamitali maistui karvaalta kultaunelman haihduttua, nosti SM-mitali hymyn Anttoni Ala-Nissilän kasvoille.
Benjamin Granström harmitteli sitä, ettei joukkue pystynyt aivan parhaimpaansa lähes 600 katsojan edessä kotihallissaan.
Verneri Virtanen pussitti ottelussa hulppeat 26 pistettä.