– Mä olin synnärillä synnyttämässä esikoista, kun Abba voitti Euroviisut.
– Benny Andersson kiertää vieläkin!
– Mä näen yhä mielessäni ne naiset selät vastakkain.
– Sain kerran äitienpäivälahjaksi Mamma Mia -lipun Helsingin Messukeskukseen.
Tällaisia kommentteja kuultiin huhtikuun puolella Kaarinan pääkirjastossa, kun kaupunkilaisten leikkimielisessä levyraadissa haettiin kaikkien aikojen parasta Euroviisu-kappaletta.
Peli näytti heti melko selvältä, kun Abban Waterloo-kappale räjäytti pankin saamalla raatilaisilta yhtä vaille täydet pisteet. Huima, persoonallisen äänen omaava haastaja ponnahti kuitenkin mukaan levyraadin viime minuuteilla.
Oliko hän Lordi, Sandy Shaw tai Johnny Logan? Vai kenties joku Eurovision-historian lukuisista eleganteista ranskattarista?
Mikä Boulevard, kuka Edea?
Samalla kun kuunneltiin voittoisia Euroviisu-kappaleita, käännettiin katseet myös Suomen edustajiin kyseisinä vuosina. Boulevardin kappaletta Nauravat silmät muistetaan ei tuntunut muistavan kukaan. Kelloa eivät myöskään soittaneet esiintyjänimet Edea ja Nina Åström.
Kisahistoria oli yhtä kaikki kovasti mielenkiintoista, jos kohta välillä hupaisaakin. Tunnelma levyraadissa oli leppoisa, ja Suomen lukemattomille karvaille Euroviisu-pettymyksille osattiin hyväntahtoisesti hymyillä.
Tokihan Lordia piti soittaa, koska kyseinen rovaniemeläisherra nosti Suomen Euroviisu-maineen syvästä suosta kertaheitolla vuonna 2006.
Kaarinan levyraadissa Lordin Hallelujah sai melko tanakat pisteet, mutta ei yltänyt aivan kärkitaistoon.
– Suomalainen menestyy heti, kun laitetaan naamari päähän, vitsaili eräs raatilaisista.
– Mä tunsin aikoinaan häpeää, että Lordi ja Suomi pilaavat koko viisut, jatkoi toinen. – Mutta nyt tuntuu, että se Lordin melodia on välillä oikein nätti.
– Ja voi sitä ihmetystä, kun niitä valtavia pistemääriä alkoi tulla… että voiko tää olla tottakaan, muisteltiin toisella puolella pöytää.
Myös lukupiirejä ja elokuvapäiviä
Kaarinan kirjaston informaatikko Sari Saarela kertoi, että kaikille avoin levyraati on yksi niistä toistuvista tapahtumista, jotka ovat avanneet kaarinalaisille kirjaston monipuolista tarjontaa.
– Lisäksi meillä on lukupiirejä, kirjailijavierailuja ja elokuvapäiviä. Saamme tosi hyvää palautetta tapahtumatarjonnasta.
Levyraati järjestettiin kirjastolla kerran kuukaudessa jo viime vuoden syksyllä. Sama tahti on jatkunut kevätpuolella. Kevään levyraatien teemoja ovat olleet elokuvamusiikki, maailmanmusiikki, soul ja nyt viimeisenä euroviisut.
Kaarinan kirjaston levyraadin formaatti on yksinkertainen: kuunnellaan yhdessä musiikkikappaleita ja annetaan pisteet omien mieltymysten mukaisesti. Sen jälkeen arvioidaan kappaleita sanallisesti ja keskustellaan rennosti musiikista. Hetkeksi on lupa poiketa myös musiikillisille sivupoluille.
Viimein on aika paljastaa, voittiko Abban Waterloo vai saiko jokin toinen kappale kaikilta raatilaiselta täydet pisteet.
Kävi niin, että Waterloon kanssa jaetulle ykkössijalle ylsi levyraadin loppupuolella kuultu Eurovision-laulukilpailun ranskalainen voittajakappale L’oiseau et l’enfant vuodelta 1977.
Kappaleen on levyttänyt suomeksi Katri Helena nimellä Lintu ja lapsi.
Toivo Kärkikin kyynelehti
Sodanjälkeisellä Suomella oli useita kansallisia traumoja. Yksi kovasti harmillinen oli ainainen heikko menestys Eurovision-laulukilpailussa.
Tarina kertoo, että jopa legendaarisen Toivo Kärjen kotona oli vuonna 1965 itkuiset tunnelmat, kun Viktor Klimenkon esittämä Kärki-Helismaa-kappale Aurinko laskee länteen ei saanut viisuissa ainoatakaan pistettä.
Saman ankean kohtalon oli kokenut Laila Halme kaksi vuotta aikaisemmin. Vuonna 1968 Kristiina Hautala sai yhden pisteen, mutta jäi silti jaetulle jumbosijalle.
Toiveikkuutta ilmassa, mutta…
1970-luvulla Suomen eurovisiomenestys oli 1960-lukuun nähden suorastaan fantastinen: ei yhtäkään jumbosijaa ja toiseksi viimeisiä sijojakin vain yksi. Silti pistesaldo jäi kauas maiden keskiarvosta, ja tunnelmat kotikatsomoissa pysyivät alavireisinä.
Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi taas kertyä jumbosijoja. Vesa-Matti Loiri jäi vuonna 1980 viimeiseksi Huilumiehellään . Kojon Nuku Pommiin jäi vuonna 1982 nollille. Sitä ennen Kojo oli ollut suosittu laulaja, mutta viisujen jälkeen häntä tylytettiin pari vuotta. Katsottiin, että vain Kojo oli syyllinen, ei esimerkiksi biisin säveltäjä Jim Pembroke tai sanoittaja Juice Leskinen.
Pettymyksillä hekumointia
Heti 1990-luvun alkajaisiksi turkulainen Beat-yhtye jäi kappaleellaan Fri? jaetulle viimeiselle sijalle. Vuonna 1992 Paven Yamma-Yamma sai 4 pistettä, mutta jäi silti viimeiseksi. Kun tätä rataa mentiin, alkoi Eurovisio-pettymysten muistelemisesta tulla eräänlaista bisarria kansanhuvia.
Ilman voittoa oli sinniteltävä vuoteen 2006 saakka, jolloin Hard Rock Hallelujah vihdoin armahti katajaisen Suomen kansan Euroviisut-alemmuskompleksista.
Entäpä nykytilanne?
– Suomi on yhä amatöörisarjassa, tuumi Juhani Helavuori Kaarinan kirjaston levyraadissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa Euroviisu-homma todellakin osataan. Ruotsissa Euroviisut on isompi asia kuin jääkiekko.
Euroviisut nyt
- Finaali on lauantaina 13.5. kello 22.
- Kisasta povataan Suomi–Ruotsi-maaottelua. Käärijän Cha Cha Cha on koko kevään keikkunut vedonlyöntitilastoissa kakkosena Ruotsin Loreenin jälkeen. Käärijä on noussut kansainväliseksi someilmiöksi, ja Suomen kappale tosissaan haastaa euroviisukuningattaren.
Teksti ja kuvat Perttu Hemminki
