Langhit vaativat, että kiinteistö tulee myydä heille siten kuin Kaarinan kaupunginhallitus alun perin päätti. Langhit eivät näe kaupan perumiseen johtaneissa oikaisuvaatimuksissa lainmukaisia perusteita, joilla alkuperäinen päätös voitaisiin kumota. Kaupassa ei esimerkiksi ollut menettelyvirheitä eikä kaupunginhallitus ollut ylittänyt toimivaltaansa.
Langheilla on myös eri näkemys kiinteistön arvosta kaupungin kanssa. He kyseenalaistavat kaupungin hankkiman tuoreimman, Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n laatiman arvion ja kummastelevat, miten metsätilan käyväksi arvoksi saatiin sijainnin, saavutettavuuden ja yhtenäisyyden perusteella yli 60 prosenttia enemmän kuin sen metsätaloudellinen arvo on. Hinta-arviossa ei myöskään ollut huomioitu Langhien alihintaisena pitämää Nasse Oy:n vuokrasopimusta osaan Hepojoen metsästä.
Kaupunginhallitus linjaa maanantaina, millaisen lausunnon Kaarina antaa hallinto-oikeudelle. Kaupunginjohtaja Harri Virran esityksenä on, että kaupan kumoaminen tehtiin Kaarinan mielestä asianmukaisesti.
Mikä metsäkohu?
Laura Langh-Lagerlöf ja Linda Langh tekivät viime vuoden puolella ostotarjouksen Hepojoella sijaitsevasta, 84 hehtaarin suuruisesta metsästä, jonka omistaa Kaarinan kaupunki. Heidän tarjouksensa (560 000 euroa) oli selvästi suurempi kuin kaupungin metsäarvio vuodelta 2020 (330 000 euroa).
Viranhaltijoiden esityksessä kauppa olisi avattu yleiseen tarjouskilpailuun, mutta Kaarinan kaupunginhallitus päätti tammikuun kokouksessaan myydä metsän suoraan Langheille. Lain puolesta kaupungin ei ole pakko avata kiinteistön myyntiä kaikille tarjoajille. Suoraan myymistä ehdotti Hans Huttunen perussuomalaisista, ja kaupunginhallituksen päätös oli yksimielinen.
Kauppa herätti julkisuudessa kritiikkiä, sillä metsän arvo on kasvanut vuoden 2020 jälkeen Venäjän tuonnin tyrehdyttyä ja kauppaa pidettiin alihintaisena. Lisäksi Langhit ovat kokoomustaustaisia, ja kaupan katsottiin olevan poliittisesti arveluttava kokoomusjohtoisessa Kaarinassa.
Kaupunginhallituksen päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimuksia, ja maaliskuussa hallitus kumosi tekemänsä kaupan. Kumoamista perusteltiin sillä, että metsä on kaupungille hyvä ja vakaata tuottoa tuova sijoituskohde eikä siitä kannata luopua. Uudessa hinta-arviossa kiinteistön arvo oli yli kaksinkertaistunut.