Viime torstaina littoislaisessa perheessä oltiin juuri menossa nukkumaan, kun perheen äiti huomasi keittiön valoja sammuttaessaan, että pihavalot olivat syttyneet. Valojen liiketunnistin oli usein reagoinut rusakoihin, ja hän kurkisti uteliaisuuttaan ikkunoista, millainen vieras oli pihalla tällä kertaa.
Terassilla istuskeli ilves.
– Meni hetki ymmärtää, mitä näki! Ilves istui suoraan ikkunan toisella puolella ihan rauhallisena ja leppoisana, perheenäiti kuvaa.
– Hetken kuluttua se loikkasi pihakivelle. Harmittaa todella, että kuvat terassilta eivät onnistuneet, mutta sain kuvat, kun se istui kivellä.
Ilveksellä ei tuntunut olevan pihalta minnekään kiire. Se katseli kiveltä naapurin pihalle ja sitten lähti portin kautta pois.
Tavallisesti ilves karttaa ihmistä
Talo, jonka pihalla ilves vieraili, on keskellä asuinaluetta, mutta se rajautuu virkistysalueeseen.
– Ilveksen on täytynyt tulla portista koira-aitauksen sisään, perheenäiti miettii.
Ilves oli hänen silmiinsä täysikokoinen.
Turun seudun riistainhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Leino arvioi, että jokseenkin varmasti kyseessä oli edellisen vuoden poikanen, joka oli juuri karkotettu uuden poikueen alta pois. Samasta syystä täyskasvuisilta näyttäviä hirviä, peuroja ja muita luonnoneläimiä on keväällä ilmestynyt toikkaroimaan taajamiin.
– Leikkimielisesti kuvailen tätä niin, että ne ovat hölmöjä samalla tavoin kuin murrosikäiset, jotka potkaistaan maailmalle selviämään omin keinoin, hän kommentoi.
– Ne eivät oikein osaa pelätä mitään ja menevät helpon ruuan perässä. Vähitellen ja huonojen kokemusten myötä ne oppivat varomaan.
Yleensä ilves on arka ja karttaa ihmistä. Hyökätessään se voi tehdä pahaa jälkeä, mutta sille ei ole ominaista käydä ihmisen kimppuun, ellei se koe itsensä tai pentujensa olevan uhattuina.
Älä ota kontaktia ilvekseen
Ilkka Leino neuvoo, että jos ilveksen kohtaa, on hyvä tiedottaa omasta olemassaolosta pitämällä melua. Ilvekseen suoraan ei pidä ottaa kontaktia, ja ilvekselle on jätettävä pakoreitti muualle.
Koiraa ei kannata päästää lähelle, sillä ilves pitää sitä varmasti uhkana. Kissat kuuluvat ilveksen ruokalistalle, samoin kuin jänikset, kauriit, peurat, supikoirat, ketut, jyrsijät ja linnut.
Littoislaisessa perheessä ilveksen kohtaaminen ei jättänyt pelkoa siitä, miten seuraavalla kerralla voi käydä – uutta kohtaamista tuskin edes tulee eteen.
– Tosin olen yleensä samoihin kellonaikoihin päästänyt koiran aitaukseen pikaiselle iltapissalle, katsomatta sen tarkemmin. Jatkossa katson ensin, mitä pihalla on! Jos en olisi nyt tarkistanut valojen syttymisen syytä, olisin käytännössä laittanut koiran suoraan ilveksen syliin, perheenäiti miettii.
Jos ilveksen näkee, siitä olisi hyvä ilmoittaa seudun suurpetoyhdyshenkilöille, kuten Littoisissa Leinolle. Suurpetoyhdyshenkilöiden yhteystietoja löytyy verkosta.
