Kaarinan keskustassa on lähdössä liikkeelle aikuisten pyöräilykoulu. Parikymmentä ihmistä on ollut hetki sitten kuuntelemassa liikenneopettaja Hemmo Sankarin luentoa pyöräilyn liikennesäännöistä, mutta käytännön koulutukseen uskaltautuu vain kaksi ihmistä.
– Ensimmäinen tehtävänne on ratkaista, miten pääsemme pyörällä täältä pois. Tässä ei näy sellaista liikennemerkkiä, joka sallisi pyöräilyn, Sankari opastaa Kaarina-talon edessä.
Sanotaan, että pyöräily on taito, joka opitaan jo lapsensa, ja kun sen kerran oppii, se ei unohdu koskaan.
Kaarinan Autokoulun omistaja Hemmo Sankari on eri mieltä. Hänen mielestään suomalaisten pyöräilytaidossa ja -asenteissa olisi paljonkin kehitettävää.
– Pyöräilyn suosio on nousussa, mutta pyöräilykulttuuri on Suomessa vielä lapsen kengissä, hän toteaa.
Sankari on pitänyt 1.–2.-luokkalaisille lapsille liikennekouluja vuodesta 1995 saakka ajatellen, että pyöräilykulttuuri kehittyy pikkuhiljaa lasten kautta.
– Valitettavasti se ei mene niin. Juuri äsken kuulin eräältä lapselta, että hänen äitinsä oli kieltänyt näyttämästä suuntamerkkiä tai soittamasta kelloa, koska se voi häiritä muita ihmisiä. Vanhempien esimerkki on vahva, Sankari puistelee päätään.
Näytä merkkiä, soita kelloa
Pyöräilykoulu polkaisee matkaan. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Kaarinan lukion edessä. Sankari näyttää Voivalantien ylittävän suojatien edessä olevaa uutta liikennemerkkiä, joka tarkoittaa, että autoilijan on väistettävä pyöräilijää. Kyseinen liikennemerkki otettiin käyttöön vuonna 2020 ja on monille vieras.
Pyöräilykoulu on vasta alkusuoralla, mutta jo nyt on ilmeistä, että liikennesäännöissä riittää kokeneellekin pyöräilijälle kerrattavaa.
Sähköpyörät ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta pyöräilyyn, mikä Sankarin mielestä hieno asia. Riskinä kuitenkin on, että pyöräilyn yleistyessä myös onnettomuudet lisääntyvät, ellei pyöräilykulttuuri muutu.
Liikennesääntöjen lisäksi opittavaa olisi asenteissa. Suuntamerkkien näyttäminen ja äänimerkin antaminen on Sankarin mukaan pyöräillessä yhtä tärkeää kuin autoillessa. Viestimällä aikeistaan pyöräilijä helpottaa muiden liikenteessä liikkuvien toimintaa.
Takaapäin ohittaessa pyöräilijän varoittaa ohitettavaa soittamalla kelloa. Jostakin syytä osa suomalaisesta kokee kellon kilkauttamisen epäkohteliaana.
– Koiralenkillä näen usein pyöräilijöitä, joilla on varusteet viimeisen päälle, mutta kelloa ei osata käyttää. Koiran ulkoiluttajalle kellon soitto on merkki siitä, että hän vetää hihnan kireälle ja koiran vierelleen, jotta koira ei juokse pyöräilijän eteen, hän kuvailee.
Kelloa olisi hyvä soittaa myös alikulkutunneleiden suulla, jos näkyvyys on huono.
Työsuhdepyöriä pian autoja enemmän
Maksuton pyöräilykoulu järjestettiin Kaarinassa viime keskiviikkona osana valtakunnallista pyöräilyviikkoa. Kaarina-talon edustalla oli tarjolla myös maksutonta pyörien pikahuoltoa ja sähköpyörien testausta.
Kaarinassa on parhaillaan käynnissä Kaarina – Paras paikka pyöräillä! -hanke, jonka pääpainopisteenä on työmatkapyöräilyn edistäminen. Tilastojen perusteella työsuhdepyörät ovat jo yhtä yleisiä kuin työsuhdeautot. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaarinalaisten yritysten kanssa ja kehitetään työmatkapyöräilyä tukevia olosuhteita, kuten pyöräpysäköintiä työpaikoilla.
Kaarinan kaupunki on saanut hankkeelleen runsaat 26 000 euroa liikkumisen ohjauksen valtionavustusta Traficomilta.
