Sote-uudistus on hädin tuskin maalissaan, mutta toinen mittava mullistus on jo käynnistynyt: työttömyyden hoito on siirtymässä valtiolta kuntien vastuulle.
Ratkaisu herättää kaarinalaisittain ihmettelyä. Siitä on vain kuusi vuotta, kun Kaarinan työvoimatoimisto lakkautettiin ja kaarinalaisten työttömien asiat keskitettiin Turkuun. Miksi silloinen Kaarinan toimipiste piti sulkea, jos jo nyt on edessä paluu takaisin?
Tästä ei ole kysymys, kävi ilmi, kun Kaarina-lehti jututti asiasta Kaarinan työllisyyskoordinaattori Ritva Lindströmiä, uudistusta Turun työssäkäyntialueella koordinoivaa muutosjohtaja Pipa Turvasta ja Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichsonia.
Ensinnäkään kuntien vastuulla ei ole ollut asukkaidensa työttömyyden hoitoa sitten 1940-luvun, vaan Kaarinassa sattui kuusi vuotta sitten sijaitsemaan yksi valtion TE-toimipisteistä, huomauttaa Henrichson. Nyt, kun työttömyyden hoito on siirtymässä valtiolta kuntien vastuulle, muutos ei välttämättä tule näkymään toimipisteverkossa vaan uudistus on hallinnollinen ja rakenteellinen: kaarinalaisten työvoimapalveluita koordinoidaan näillä näkymin jatkossakin Turusta käsin.
Toiseksi kunnat eivät ole myöskään perustamassa uusia omia työvoimatoimistojaan, vaan pääosa nykyisten TE-toimistojen henkilökunnasta ja palveluista vain siirtyy kunnille liikkeenluovutuksena.
Kolmanneksi vain harva kunta saa vastata työttömistään omin päin. Yhdellä uudella järjestämisalueella on oltava vähintään 20 000 suuruinen työvoimapohja. Kaarina ei yksin täytä tätä ehtoa, vaikka pääseekin lähelle. Kaarinassa on 17 300 työikäistä.
Turun vastuulle 22 kuntaa
Varsinais-Suomessa pisimmälle vietynä suunnitelmana tällä hetkellä on, että Turku ottaisi isäntäkuntana vastuun ainakin 22 varsinaissuomalaisen kunnan työllisyydestä. Näiden kuntien joukossa on myös Kaarina. Ainoastaan Salon seutu puuttuu joukosta, ja Pyhärannan kunnan ratkaisu on auki.
Turun isännöimästä työvoimapohjasta on tulossa melkoinen: 202 433. Tausta-ajatuksena on, että Turun seutu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen työmarkkina-alueen.
– Meillä on oltava Turun työssäkäyntialueella uskottava suunnitelma siitä, että täältä varmasti löytyy osaavaa työvoimaa, jotta yritykset uskaltavat investoida tänne, perustelee Pipa Turvanen.
Toisin sanoen johtonuorana ei ole ainoastaan saada työttömiä pois tilastoista, vaan keskeisenä päämääränä on edistää kuntien ja yritysten elinvoimaa sekä saada taloutta lentoon.
– Suomessa on hyvin syvällä olevia haasteita työllisyyden hoidossa, joita ei nykyisellä mallilla ole onnistuttu ratkaisemaan. Tässä uudistuksessa on mahdollisuus löytää Turun seudulla ihan uusia ratkaisuja, Turvanen miettii.
Päätös siirtää työttömyyden hoito valtiolta kunnille on ollut poliittinen, Sanna Marinin hallituksen tahto. Turvanen toivoo, että uusi hallitus pureutuu vielä uudestaan asiaan.
– Toivomme työvoimaviranomaisille enemmän liikkumavaraa ja vapautta. Nyt laissa on sellaista mikromanagerointia ja normitusta, joka on sekä TE-hallinnolle että asiakkaalle raskas ja kuormittava. Esimerkiksi työttömyysetuudella tutkintoa opiskeleva joutuu lähettämään työhakemuksia, vaikka aikoisi saada vasta tutkinnon avulla töitä. Tästä syntyy vuosittain tuhansia turhia työhakemuksia.
Kaarinaan tahdotaan lähipalveluita
Uudistuksen tavoitteena on saada työpaikat – kuten paikalliset yritykset – ja työvoima lähemmäs toisiaan. Kunnissa ollaan valtiota paremmin kartalla paikallisista työmahdollisuuksista ja yritysten työvoimatarpeista.
Toisaalta jos TE-palvelut siirtyvät vain näennäisesti kunnille ja kaarinalaisten asiakkaiden asiat hoidetaan edelleenkin jättitoimistossa Turussa, muuttuuko mikään?
– Kaarinan päämääränä on, että Kaarinaan saataisiin toimipiste, korjaa Ritva Lindström.
– Vaikka työttömäksi ilmoittaudutaan jatkossakin ensisijaisesti verkossa, monet kaipaavat sitä, että voivat puhua kasvokkain ihmisen kanssa.
Turun kaupunkia edustava Pipa Turvanen on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että toimistoja suljettiin aiemmin lähinnä säästösyistä.
– Nyt, kun toimitilaverkosto on todella pieni, voidaan todeta, että ratkaisu ei ollut onnistunut. Kyllä meidän linjamme kuntien kanssa on nyt ollut, että lähipalveluita tarvitaan lisää.
Päätöksiä toimipisteistä ei vielä ole tehty. Esityksiä on odotettavissa todennäköisesti syksyksi.
– Parhaillaan mietinnässä on, mitä lähipalvelut oikeasti tarkoittavat. Esimerkiksi jos Skanssissa olisi toimipiste, voisiko sen laskea kaarinalaisten lähipalveluksi? Lindström kertoo.
Myös se on auki, millainen niiden työnhakijoiden polku on, jotka eivät ole täysin työkykyisiä ja tarvitsevat tukea Varhalta.
Välimuotoratkaisut ovat mahdollisia. Esimerkiksi tälläkin hetkellä Kaarinassa käy TE-virkailija palvelemassa kaarinalaisia.
Lindström ja Turvanen näkevät joka tapauksessa hyvänä, että järjestämistaho on Turun seudulla iso.
– Kun hallinnolliset asiat voidaan hoitaa keskitetysti, resursseja vapautuu asiakastyöhön, miettii Lindström.
– Lähipalveluna Kaarinassa voisi olla esimerkiksi starttiraha-neuvontaa, mutta starttirahan maksatus hoidetaan leveämmin hartein, havainnollistaa Turvanen.
Pikarata yrityksiin
Kaarinan tavoitteena on, että jatkossa erityisesti Kaarinan Kehitys olisi aktiivisesti työllisyyden hoidossa mukana.
– Kaarinan Kehityksessä on hyvät elinkeinopalvelut, ja niitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin, Ritva Lindström sanoo.
– Minä ja yritysasiamies Nina Sjöholm kierrämme paljon yrityksissä ja saamme tietoa niiden työvoimatarpeista. Jos meillä olisi tieto työttömistä työnhakijoista ennen kuin he ovat pitkäaikaistyöttömiä, pystyisimme ohjaamaan heitä yrityksiin. Lisäksi yrityskäynneillä kuulemme, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan, ja sitä tietoa voisi hyödyntää työttömien koulutuksien suunnittelussa.
Hän kokee, että tähän mennessä TE-toimistot ovat olleet yrityksille aika kasvottomia. Kaarinan Kehityksellä ei myöskään ole ollut TE-toimiston henkilöasiakaspuolelle yhteyshenkilöä.
– Työttömyyden hoidosta tulisi nyt siirtyä työllisyyden hoitoon. Kaarinan Kehityksessä ja Kaarinan työllisyyspalveluissa halutaan ottaa koppia meidän alueen työnhakijoista, Lindström ynnää.
Uusi rahoitusmalli patistaa kuntia innovaatioihin
Osana uudistusta TE-palvelujen rahoitusmalli on muuttumassa. Malli pakottaa ja patistaa kuntia kehittelemään tapoja, joilla työttömiksi pudonneet saataisiin nopeammin töihin.
Tähän mennessä kunnilla ei ole ollut tietoa asukkaidensa työttömyydestä ennen kuin näillä on tullut 300 työttömyyspäivää täyteen. Vasta silloin kunta on ryhtynyt maksamaan valtiolle heistä työmarkkinatuen kuntaosuutta, jota kutsutaan usein sakkomaksuksi. Uudessa mallissa kunnilla on tieto henkilön jäämisestä työelämän ulkopuolelle heti ensimmäisestä päivästä, ja sakkomaksu alkaa juosta jo 100 työttömyyspäivästä.
– Tämä kannustaa kuntia panostamaan työttömiinsä jo alkuvaiheessa. Lisäksi jatkossa ei enää riitä, että työtön menee kursseille, vaan hänen on oikeasti työllistyttävä, Kaarinan työllisyyskoordinaattori Ritva Lindström toteaa.
Turun kaupungin muutosjohtaja Pipa Turvanen kuvaa, että uusi lainsäädäntö houkuttelee kuntia innovaatioihin työttömyyden hoidossa.
Lindströmiä huolestuttaa kuitenkin se, miten laskusuhdanteessa käy, kun työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole.
– Silloin uusi malli tulee kuntataloudelle todella kalliiksi.
TE2024-uudistus
Milloin?
- Nykyiset valtion työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa ja palvelut siirtyvät kunnille.
- Kaarinassa kuntapäättäjät sanovat asiasta näkemyksensä syys-lokakuussa. Silloin valmistuvat myös esitykset palveluverkosta eli tuleeko Kaarinaan lähipalveluita vai ei.
- Kuntien yhteistyökuvioiden on oltava selvillä ja varmistettuina lokakuuhun mennessä. Aikataulu muutoksille on koettu tiukaksi.
Mistä rahat?
- Työllisyyden hoidon rahoitus hoidetaan kokonaan kuntien valtionosuuksilla.
- Lisäksi kunnilla on mahdollisuus panostaa omilla varoilla työllisyyden hoitoon lakisääteisten tehtävien lisäksi.
Eikös juuri…
- Edellinen organisaatiouudistus työllisyyden hoidossa toteutettiin kymmenen vuotta sitten. Silloin valtiolliset, työvoimapiirin ohjaamat TE-toimistot liitettiin ELY-keskuksiin.
- Kaarinan TE-toimisto suljettiin vuonna 2017.
- Suomessa on tällä hetkellä 15 TE-toimistoa. Arvion mukaan jatkossa niitä olisi 50.
Mitä kunnan vastuulle siirtyy?
- Henkilöasiakkaan palvelut, kuten työnhakukeskustelut työnhakijan kanssa, uraohjaus, työ- ja koulutuskokeilut, työvoimakoulutus, viranomaispäätökset, aktivointisuunnitelmat
- Alkavan yrityksen palvelut, kuten strattiraha, valmennuspalvelut
- Työnantaja- ja yrityspalvelut, kuten työpaikkailmoitukset, kv rekrytoinnin palvelut, rekrytointitilaisuudet, palkka- ja työllistämistuki, työkokeilut, vuorotteluvapaat, viranomaispäätökset
Mitä kunnan vastuulle ei siirry?
- Valtiolle jäävät esimerkiksi digipalvelut ja tietojärjestelmät, työluvat, oikeudellisen tuen palvelut, vaativat asiantuntijalausunnot, palkkaturvatehtävät, nuorten elämänhallinnan valmennus, Business Finland
