Keskurilta jalkapalloilemaan Berliinin Olympiastadiolle: Jenni ja Pihla pelaavat Suomen Special Olympics -joukkueessa vammattomina pelaajina

0
KaaPossa pelaavat Jenni Summanen ja Pihla Jokinen lähtevät partneripelaajiksi Special Olympics -maailmankisoihin.

KaaPossa pelaavat Jenni Summanen , 18, ja Pihla Jokinen , 17, matkaavat pelaamaan kesäkuussa jalkapalloa Berliinin olympiastadionille. Tuhansien katsojien edessä pelaaminen on jo sinänsä elämys, mutta nuorten naisten haaveena on myös napata voitto maailmankisoista.

Kyse on kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -kisoista, jonne Summanen ja Jokinen lähtevät mukaan vapaaehtoisina partneripelaajina. Kaikkiaan Suomesta on lähdössä kisoihin 65 urheilijaa 13 eri lajissa. Jalkapallossa Suomea edustaa unified-joukkue, jossa pelaa kehitysvammaisten urheilijoiden apuna vammattomia partnereita.

– Tehtävänämme on ohjata kehitysvammaisia pelaajia ja auttaa pelin rakentamissa, KaaPossa jalkapallon Nelosta pelaava Jokinen selventää.

Pelaajapartnereista pulaa



Jenni Summanen oli katsomassa paikan päällä Abu Dhabissa vuonna 2019 järjestettyjä Special Olympics -kisoja. Hänen isosiskonsa Hanna Summanen edusti silloin Suomea judossa.

Tällöin hän kuuli mahdollisuudesta päästä mukaan kisoihin vapaaehtoiseksi. Vammattomista pelaajapartnereista on pulaa, joten Summanen ja Jokinen pääsivät mukaan joukkueeseen ilman karsintoja.

Pelaajapartnerilta edellytetään lajitaustaa ja ymmärrystä siitä, että he eivät ole mukana pyörittääkseen peliä keskenään. Hyökkääjänä pelaava Jokinen sanoo, että olisi hienoa päästä tekemään maali Berliinin urheilupyhätössä, mutta vielä hienommalta tuntuu, jos saa pedattua maalipaikan kehitysvammaiselle pelaajalle.

– Toki, jos ollaan 10–0 häviöllä, saatamme käydä paukuttamassa kolme maalia, että säilyy hyvä fiilis.

Täsmällisiä ohjeita



Suomen joukkueessa pelaa kaikkiaan 11 pelaajaa, joista viisi on vammattomia partnereita. Kentällä saa olla yhtäaikaa enintään kolme partneripelaajaa.

Joukkue on tutustunut toisiinsa talven ja kevään aikana kahdella valmennusleirillä.

– Minulle suurin yllätys on ollut se, miten hyvin peli sujuu. En ole aiemmin ollut tekemisissä kehitysvammaisten kanssa, eikä minulla ollut käsitystä pelin tasosta, Jokinen kuvailee.

Suurin ero omiin peleihin on se, ettei kentällä voi ottaa niin tosissaan ja ohjeet pitää antaa tarkemmin.

– Omissa peleissä riittää, että huutaa toiselle, että oikea tai vasen. On pitänyt opetella kertomaan täsmällisemmin, että liiku minua kohti tai mene kohti sivurajaa, Summanen vertaa.

Rentoutta peliin



Kaksi viikkoa kestävä kisamatka maksaa vapaaehtoisille partnereille 500 euroa. Se kattaa kaiken lennoista majoitukseen, ruokiin ja varusteisiin. Matkakuluihin on saatu tukea sponsoreilta, kuten KaaPolta.

Pelien lisäksi Jokinen kertoo odottavansa sitä, että pääsee viettämään joukkueen kanssa yhdessä vapaa-aikaa.

– Meillä on siellä kolme vapaapäivää, jolloin pääsemme tutustumaan kaupunkiin.

Naiset suosittelevat pelaajapartneriksi lähtemistä kaikille, jotka haluavat uutta näkökulmaa omaan lajiin. He ovat huomanneet, että pelaamisesta nauttii eri tavalla, kun siihen ei liity epäonnistumisen pelkoa.

– Uskallan kokeilla näissä peleissä sellaisia juttuja, mitä en omissa treeneissä kehtaa, yhdeksän vuotta jalkapalloa pelannut Summanen sanoo.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän