Helmin aloitteesta koulussa aloitettiin Kiva kaveri -toiminta, johon on ilmoittautunut mukaan jo kymmeniä alakoulun oppilaita. Välitunneilla pinkkiin liiveihin pukeutuvat Kiva kaverit pitävät huolta siitä, ettei ketään jätetä yksin.
– Kerran yksi oppilas tuli kysymään multa välitunnilla, voinko olla hänen kanssaan. Häntä pelotti, kun pihalla olevat isommat pojat huutelivat hänelle. Aloimme pelata yhdessä ja peliin tuli mukaan muitakin oppilaita. Välkän lopussa hänellä oli jo monta kaveria, kertoo Kiva kaveriksi ilmoittautunut Minea Lindholm .
Kakkosluokkalaiset Sylvia Malmberg ja Julia Aalto kertovat kiertelevänsä välitunneilla koulun pihalla ja menevänsä juttelemaan niille oppilaille, jotka ovat yksin. Tytöillä on selvät ohjeet, miten kiusaamiseen voi puuttua.
– Ei saa kävellä ohi, jos näkee, että jotakin kiusataan. Jos lähellä on aikuisia, kannattaa mennä sanomaan heille. Voi myös kysyä kiusaajalta, että miksi sä kiusaat: se ei ole oikein.
Kaikki eivät kerro kiusaamisesta
Apulaisrehtori Tanja Kytöniemen mukaan tilanne Piispanlähteen koululla on rauhoittunut syksystä. Alakoulun oppilaille tehtiin marras–helmikuussa viikoittain hyvinvointikyselyitä.
Joulukuussa yli 40 prosenttia 1.–3.-luokkalaisista ja 30 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista vastasivat joutuneensa kiusatuiksi. Maaliskuussa kiusattujen osuus oli molemmissa ikäryhmissä alle 20 prosenttia.
Hyvinvointikyselyjen tekemistä jatketaan kuukausittain lukuvuoden loppuun ja myös ensi lukuvuonna.
– Siitä olen vielä hieman huolissani, että kyselyiden mukaan jotkut oppilaat ovat kokeneet kiusaamista, mutta eivät ole kertoneet siitä. Koulun on vaikea puuttua kiusaamiseen, jos se ei ole meillä tiedossa, Kytöniemi huomauttaa.
Tilanne koululla on parantunut myös siinä mielessä, että tammikuussa alakouluun saatiin yksi uusi laaja-alainen erityisopettaja, resurssiopettaja 1.–2.-luokille sekä muutamia uusia koulunkäynninohjaajia. Lisäresurssien ansiosta oppilaita on voitu jakaa oppitunneilla pienempiin ryhmiin, mikä on Kytöniemen mukaan parantanut työrauhaa. Myös välitunteja on siirtymien rauhoittamiseksi porrastettu.
– Se hyvä puoli julkisesta keskustelusta oli, että saimme koululle lisäresursseja. Tosin laaja-alaisen erityisopettajan palkkaamisesta oli sovittu jo aiemmin. Nyt saimme resurssin hieman etuajassa, hän sanoo.
Suurimman kiitoksen Kytöniemi antaa koulun oppilaille, jotka ovat olleet rakentamassa parempaa ilmapiiriä. Kiva kaveri -toiminnan lisäksi oppilaita toimii välkkäriliikuttajina ja Verso- eli vertaissovittelijoina, jotka auttavat riitatilanteiden ratkomisessa.
Vakavat tai pitkään jatkuneet kiusaamistapaukset menevät KiVa-opettajien selvitettäviksi. Tällaisia tapauksia on ollut Kytöniemen mukaan vuoden aikana kymmenkunta. Tarvittaessa selvittelyihin otetaan mukaan myös oppilashuollon toimijoita ja viranomaisia.
”Kyse yksittäisistä tapauksista”
Jälkikäteen ajatellen Kytöniemi ja rehtori Tiina Tuominen pitävät koulun osaakseen saamaa mediahuomiota kohtuuttomana.
– Emme tunnistaneet kouluamme niistä jutuista. Meidän näkökulmastamme kyse oli yksittäisistä tapauksista, joiden selvittämiseen meillä on ollut olemassa hyvät toimintamallit sekä yhteistyö eri tahojen ja viranomaisten kanssa. Samanlaisia tilanteita on varmasti muissakin kouluissa, Kytöniemi uskoo.
Lukuvuoden alku on rehtoreiden mukaan koulussa yleisesti levotonta aikaa ennen kuin lapset ovat ryhmäytyneet. Viime syksynä tilannetta hankaloitti koulun tiloissa sattunut vesivahinko, jonka takia osa opetusryhmien käyttöön varatuista jakotiloista oli pois käytöstä.