Heikki Vuorila oli Harvaluodon Urheilijoiden ja Piikkiön Palloseuran toiminnan kaikki kaikessa 1960-luvun puolesta välistä 1980-luvun puoleenväliin. Hän toimi pelaajana, valmentajana, rahastonhoitajana ja sihteerinä. Heikki organisoi Piikkiön jalkapallon nuorisotoiminnan Harvaluodon Urheilijoissa ja nimenmuutoksen jälkeen Piikkiön Palloseurassa.
Heikin kiinnostus jalkapalloon oli elinikäinen. Hänen ansiotaan oli, että PiPSin nuorisotoiminta arvostettiin Turun piirin seuroista TPS:n, TuTon ja SalPan jälkeen aktiivisuudessaan neljänneksi 1970-luvun alussa. Seuran sihteerinä sekä eri joukkueiden valmentajana hän tallensi kauden pelit ja tapahtumat ja hyödynsi näitä tietoja kirjoittaessaan PiPSin historiikin alkuvuodet 1956–1986. Valmennustaitoaan hän kehitti suorittamalla SVUL:n A-valmentajakoulutuksen sekä Palloliiton liitto- ja valiovalmentajakurssit.
Heikki oli Piikkiön Palloseuran Kilta ry:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Ansioistaan jalkapallon parissa hänelle myönnettiin SPL:n kultainen ansiomerkki 1991. Lisäksi hänelle myönnettiin PiPSin kultainen ansiomerkki, ja hänet kutsuttiin seuran kunniajäseneksi. Heikki toimi myös Piikkiön Karhussa koripallovalmentajana sekä johtokunnan jäsenenä. Hänet kutsuttiin Karhun kunniajäseneksi.
Heikki toteutti opinnoissaan ja työurallaan elinikäistä oppimisen ja itsensä kehittämisen periaatetta. Hän opiskeli merkonomiksi, ja tämän jälkeen ylioppilaaksi Turun iltalukiosta 1989. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi. Lisäksi hän suoritti useita yritystoiminnan, johtamis- ja ilmaisutaidon, tiedottamisen sekä koulutuksen ja viestinnän tutkintoja.
Työuransa Heikki aloitti vanhempiensa perustamassa Piikkiön Kirjakaupassa 1964. Itsenäisenä kirjakauppiaana hän toimi Piikkiössä, Kaarinassa ja Paimiossa. Kauppiasuransa ohella Heikki toimi Kunnallislehden ja Kaarina-lehden avustajana sekä free lance -toimittajana.
Kirjakaupoista hän luopui 1990. Yliopisto-opintojensa ohella sekä niiden jälkeen hän työskenteli opetus- ja suunnittelutehtävissä eri yhteisöissä, kuten Viittakiven opistossa, Espoonlahden kauppaoppilaitoksessa, Kansalais- ja työväenopistojen liitossa, Suomen Kansanopistoyhdistyksessä, Kriittisessä korkeakoulussa sekä Itä-Karjalan Kansanopistossa.
Kymmenkunta vuotta sitten Heikki suoritti hierojan ammattitutkinnon. Hän tarjosi fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäviä palveluja perustamassaan WiseStudio -yrityksessä. Turun Seudun Nivelyhdistyksessä hän toimi joogaohjaajana.
Heikki oli Piikkiön kunnanvaltuustossa vuosina 1989–1992 sekä kulttuurilautakunnassa ja Kaarinan–Piikkiön kansalaisopiston johtokunnassa. Hän oli myös Piikkiön rotaryklubin perustajajäsen.
Heikin harrastuksissa, opinnoissa ja työtehtävissä korostui hänen luotettavuutensa, tunnollisuutensa ja perusteellisuutensa. Hän oli karismaattinen ja luottamusta herättävä. Sisarustensa perheille hän oli tärkeä tukihenkilö.
Heikkiä jäävät kaipaamaan lähiomaiset, sukulaiset sekä lukuisa joukko ystäviä jalkapallon ja muun työ- ja harrastustoiminnan piirissä.
Auvo Hentula, Asko Jaakkola, Ilpo Luoto
Piikkiön Palloseuran Kilta ry:n perustajajäseniä, Heikin pelitovereita ja ystäviä vuosien ajan