Jos haluaa auttaa pörriäisiä ja muita pölyttäjiä selviämään, ei tarvitse omistaa maatilkkua. Kerrostalojen parvekkeilla pystyy tekemään tärkeää työtä pölyttäjien hyväksi.
Mitä enemmän rakennuksia sekä kivettyä tai asvaltoitua pintaa on, sitä enemmän pölyttäjillä on vaikeuksia ja niiden elinpaikat pirstoutuvat liian kauas toisistaan. Parvekkeet ovat tärkeitä keitaita ja välipysäkkejä Kaarinan kaltaisissa kasvukeskuksissa, joihin nousee yhä tiiviimmin rakennuksia.
Kaarina-lehti keräsi vinkkejä, miten tehdään onnellisen pörriäisen parveke. Lähteinä olivat Suomen Mehiläishoitajien Liitto, Viherympäristöliitto, Kauppapuutarhaliitto, Iloinen puutarha, Ylen artikkeli Tee pörriäiselle paratiisi sekä toimittajan omat testit.
Kaikki kukat eivät hyödytä pölyttäjiä
Parveke, joka kylpee kukkaloistossa, voi olla aarreaitta pörriäisille – tai sitten ei. Moni pitkälle jalostettu tai ulkomainen kesäkukka näyttää ihmissilmin hienolta, mutta pölyttäjien kannalta ne ovat turhia. Niistä ei löydy tarpeeksi mettä tai siitepölyä tai kumpaakaan.
Hyödyttömiä kasveja pölyttäjien kannalta ovat esimerkiksi pelargonit, begoniat, ahkeraliisat, kukonharjat ja -töyhdöt, maljaköynnös, verenpisarat sekä useimmat kerrotut kukat.
Onneksi kaupoista löytyy runsaasti näyttäviä ja parvekkeelle sopivia kesäkukkia, jotka ovat pörriäisille aarreaittoja.
Pölyttäjien lempparilistalla ovat ruusut, lobelia, päivänkakkara ja marketta, krassit, maksaruohot, tupakat, tuoksuherne, tuoksupielus, enkelinkukka, jättiverbena, lumihiutale, kaunosilmä, kosmoskukka, leijonankita, leimut, nukenkaulus, laventeli, auringonkukka, ruusupapu, hunajakukka, laukat, reseda, unikko, kanerva, tädykkeet, malvat, malvikit, kaunokit, asterit, nauhukset, kehäkukka, yksinkertaiset neilikat, päivänhattu ja reseda.
Pölyttäjät pitävät yrteistä, mansikasta ja tomaatista
Mansikoiden, tomaattien ja yrttien kasvattaminen parvekkeella on maistuva keino auttaa pörriäisiä.
Yrteistä pölyttäjät pitävät esimerkiksi ruohosipulista, oreganosta, iisopista, meiramista, timjamista, salviasta, kurkkuyrtistä, sitruunamelissasta ja mintuista. Latvoja ja versoja napsitaan kesän mittaan ruokaan. Kun yrtit alkavat kukkia, niiden lehtien maku heikkenee mutta pölyttäjillä alkavat juhlat. Seuraava ihmisten sato on syksyllä.
Kukkia keväästä syksyyn
Jotta pölyttäjä pärjäisi parvekkeiden turvin, mettä ja siitepölyä tarjoavia kukkia olisi hyvä olla tarjolla koko kasvukauden. Parvekkeella kannattaakin suosia kesäkukkia, jotka kukkivat keväästä syksyyn.
Lisäksi eri vuodenajoille voi hankkia omat kasvit. Keväällä pörriäisiä ilahduttavat sipulikasvit: narsissit, krookukset ja helmililjat. Alkukesällä pölyttäjistä huolehtivat esimerkiksi mansikka ja ruusut, loppukesällä mintut. Syksyllä on kanervan ja asterien vuoro.
Koristele parveke vanhoilla oksilla ja ontoilla korsilla
Monet pölyttäjät käyttävät pehmeää puuainesta omiin tarpeisiinsa. Parvekkeelle kannattaakin hankkia harmaantuneita oksia ja kaarnaa kaunistukseksi ja pörriäisten materiaalipankiksi. Oksiin voi halutessaan porata reikiä piilopaikoiksi.
Rannoilla on ruovikoita yleensä liiaksi asti, ja niistä voi napata parvekkeelle onttoja korsia pölyttäjien yöpiiloiksi ja lepopaikoiksi. Myös koiranputken ja muiden kasvien ontot korret ilahduttavat pörriäisiä.
Kaupoissa myydään myös hyönteishotelleja, mutta kannattaa tarkistaa, onko ne rakennettu suomalaisista aineksista. Kotimaiset pörriäiset suhtautuvat epäluuloisesti bambuihin ja muihin ulkomaisiin materiaaleihin.
Pidä parvekkeella vesilautasta ja hiekkapurkkia
Helteellä ja kuivilla keleillä pölyttäjätkin tuupertuvat. Parvekkeella on hyvä pitää vesivatia pölyttäjiä varten. Vadin on syytä olla matala, tai parvekkeelle tulee järjestettyä pölyttäjille ansa, johon ne hukkuvat.
Pölyttäjät kaipaavat myös hiekkaa. Osa kaivautuu mielellään hiekan sisään lepäilemään, osa talvehtii hiekassa. Parvekkeella voi pitää hiekkaruukkua, jota ei häiritä – ja jota ei erehdytä käyttämään tuhkakuppina.
Älä myrkytä
Jos pölyttäjiä haluaa suojella, tuhohyönteismyrkyt ja muut kasvinsuojeluaineet jätetään kauppaan. Myrkyt eivät valitse, mitä hyönteisiä ne tappavat. Lisäksi samalla kuolevat tuhohyönteisten luontaiset viholliset, ja myrkkyihin on turvauduttava yhä useammin.
Jos parvekekukissa näkyy ikäviä vierailijoita, kuten kirvoja, litistä ne pois sormin tai ruiskuta kylmällä vesisuihkulla. Luontaiset viholliset löytävät pian paikalle ja tekevät lopuista selvän.
On hyvä, että kasveissa asustaa hiukan tuhohyönteisiä, jotta niiden luontaiset viholliset selviävät ja viihtyvät lähistöllä. Luontaisten vihollisten määrä kasvaa samaa tahtia tuhohyönteisten lisääntymisen kanssa. Yleensä vain pienet taimet ovat vaarassa kuolla ennen kuin luonto hoitaa tehtävänsä.
Odota
Jos parvekkeella ei ole aiemmin ollut mitään pölyttäjiä kiinnostavaa, voi mennä aikaa ennen kuin pörriäiset löytävät paikalle. Ei kannata masentua. Useimmat pölyttäjät lentävät pitkiä matkoja ja huomaavat ennen pitkää, mistä saa ruokaa ja piilopaikkoja.
En kai houkuttele parvekkeelle ampiaispesää?
Pörriäisten seuraaminen tuottaa iloa, mutta jos ampiaiset ryhtyvät rakentamaan parvekkeelle yhdyskuntaansa, sekä parvekkeen omistajien että naapurien sietokyky joutuu pahasti koetukselle. Isojen hyönteisyhdyskuntien paikka ei ole ihmisten asuinrakennuksissa.
Onneksi ampiaispesän uhan pelossa ei tarvitse jättää pörriäisparveketta perustamatta. Ensinnäkin ampiaiset rakentavat pesiään kivierämaihinkin, eikä sillä ole merkitystä, onko pölyttäjiä yritetty houkutella vai ei. Toiseksi vain osa pörriäislajeista rakentaa yhdyskuntia. Moni elää erakkona. Kolmanneksi useimmat pölyttäjät ovat rauhanomaisia eivätkä pistä ihmistä ilman painavaa syytä.
Kaikilla parvekkeilla on hyvä vilkuilla keväällä ja alkukesällä kattoa, onko sinne rakentumassa pahaenteistä pesää. Kun ampiaispesä on vasta aluillaan, se on helppoa poistaa. Kuningattaret eivät kesäkauden alussa ota riskejä, ymmärtävät yleensä viestin ja siirtyvät rakennustöihin muualle.
Artikkelia muutettu 31.5.2023 kello 19.43. Poistettu tomaattikuvan kuvatekstistä kohta, jonka mukaan tomaatteja on helppo kasvattaa itse kaupasta ostetuista halkaistuista tomaateista. Kaupan tomaattien siemenissä saattaa piillä ruskokurttuvirusta, jota yritetään estää leviämästä Suomen tomaattiviiljelmille.
