Toisen kissaa ei tietenkään saa tappaa, ja pariskunta sai ehdollista vankeutta. Mitä laki ja Kaarinan järjestyssäännöt sanovat sitten siitä, saako kissa käydä toisten pihoilla?
Kaarina-lehden selvityskierros paljasti, että Kaarinan kaupungilla ei enää ole järjestyssääntöjä eikä siksi erityisiä kissapykäliäkään. Lain näkökulmasta kissan ulkoilu taas on monimutkainen kysymys.
– Kissojen vapaana pitämistä ei ole suoraan saatu mihinkään lakiin, ja vastausta joudutaan hakemaan eri laeista, EU-direktiiveistä ja poliisien lausunnoista. Kukin sitten tulkitsee säännöksiä hiukan eri tavoin, harmittelee eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra Turun eläinhoitolasta, jonne viedään löytöeläimiä Turun lisäksi Kaarinasta ja monista muista lähikunnista.
Kissojen tehtävänä oli alun perin tuhoeläinten hävitys ja hiirien ja rottien kantojen pitäminen alhaalla, minkä vuoksi kissojen vapaana kulkemiseen on suhtauduttu lainsäädännössä toisin kuin esimerkiksi koirien.
– Ei ole kuitenkaan enää tätä päivää, että mikään lemmikki kirmaisi vapaana. Kissa on alttiina jäämään auton alle tai ilveksen suuhun, ja osa ihmisistä haluaa tahallaan vahingoittaa kissoja, kuten Piikkiössä oli käynyt.
Vapaasta kissasta tehdään eläinsuojeluilmoitus
Järjestyslain näkökulmasta kissa voi – näennäisesti – kulkea vapaana taajamassa, toisin kuin koira. Vapaana kuljeskelulle on rajoituksia, joita vapaana liikkuva kissa tuskin noudattaa.
Kissan omistajan on pidettävä huoli, että kissa ei mene lasten leikkipaikoille, yleiselle uimarannalle, torialueelle eikä urheilukentälle. Se ei saa myöskään kulkea kytkemättömänä kuntopolulla tai ladulla.
– Jos kissa käy lasten hiekkalaatikolla tarpeillaan, poliisi voi sakottaa asiasta, havainnollistaa Leyser-Kopra.
Eläinten hyvinvointikeskus EHK, joka on riippumaton asiantuntijaverkosto, puolestaan viittaa verkkosivuillaan poliisin lausuntoon vuodelta 2009. Sen mukaan kissa, joka ei ole omistajansa tai haltijansa suorassa valvonnassa, on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty heitteillä olevaksi.
– Kyllä me vapaana toistuvasti pidetyistä kissoista teemme eläinsuojeluilmoituksen, Leyser-Kopra kommentoi.
Heitteille jätetyn lemmikin saa pyydystää ja toimittaa eläinhoitolaan, mutta sitä ei saa vahingoittaa.
Metsästyslain perusteella villin kissan saisi myös tappaa, mutta ensin pitäisi olla varma, että kissa ei ole kenenkään lemmikki vaan täysin villi ja se saa kaiken ravintonsa luonnosta.
Kissan omistaja on velvollinen korvaamaan kissan aiheuttamat häiriöt. Omistajan on esimerkiksi maksettava uusi terassin sohva tai kasvimaan mullan vaihto, jos kissa on pitänyt näitä vessanaan tai keväthuumassaan merkkaillut niitä.
Birdlife muistuttaa, että jos kissa tappaa rauhoitetun linnun, omistajan on maksettava valtiolle. ”Lähes kaikki Suomen lintulajit ovat rauhoitettuja, ja niille on määritelty korvausarvo. Esimerkiksi pyrstötiaisen arvo on 252 euroa”, Birdlife kirjoittaa.
”Lapset päästivät karkaamaan”
Heidi Leyser-Kopran mukaan irtokissoja tuodaan Turun eläinhoitolaan tasaisesti kaikista sen piiriin kuuluvilta alueilta.
– Ei ole piikkiä esimerkiksi Piikkiössä! hän naurahtaa.
Hän iloitsee siitä, että siinä missä vielä pari vuotta sitten vain yksi Turun eläinhoitolan kymmenestä löytökissasta pääsi takaisin alkuperäiseen kotiinsa, nykyään kuusi kissaa kymmenestä palaa. Kissoja sirutetaan yhä useammin, ja sosiaalisessa mediassa jaetaan innokkaasti eläinhoitolan päivityksiä, joissa kerrotaan, kun kissa on otettu talteen esimerkiksi Kaarinan Kesämäestä.
Leyser-Kopra ei osaa sanoa, moniko Turun eläinhoitolaan toimitetuista kissoista on karannut omistajiltaan ja kuinka moni saa ulkoilla vapaasti.
– Eihän kukaan kissan omistaja tätä meille myönnä! Aina lapset päästivät kissan karkaamaan.