Hovirinnassa vuodesta 2015 toimineen Opetuskoti Mustikan toiminta uhkaa päättyä. Toimintaa pyörittävä yhdistys Sateenkaari Koto ry haki Kaarinan kaupungilta 51 000 euron avustusta, jolla olisi katettu vastaavan ohjaajan palkkakulut.
Kaarinan hyvinvointijaosto päätti viime viikolla, ettei avustusta myönnetä.
Opetuskoti Mustikassa on järjestetty erityisesti maahanmuuttajanaisille kohdennettua toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa kotoutumaan uuteen ympäristöön. Avoimen toiminnan lisäksi Mustikassa on tarjolla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, suomen kielen opetusta, läksykerhoa sekä palveluohjausta.
Asiakkaita on ollut tänä keväänä kymmenestä eri maasta.
Sateenkaari Koto ry:n eläköityvä toiminnanjohtaja Henna Junttila on päätöksestä järkyttynyt. Kielteinen avustuspäätös tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että Opetuskoti Mustikan toiminta on Kaarinassa vakavasti vaakalaudalla.
– Meillä ei ole edellytyksiä jatkaa, jos rahaa ei tule mistään. Alkuvuosi on menty jo omalla riskillä.
Toiminta käynnistyi hankerahalla
Opetuskoti Mustikan toiminta käynnistyi Kaarinassa alun perin hankerahoituksella. Rahoitusta on Junttilan mukaan saatu muun muassa STEAlta.
Kaarinan kaupunki on ollut hankekumppanina SIIVET-hankkeessa 18 000 euron osuudella vuosina 2019–2022.
Aiemmat hankkeet ovat päättyneet, eikä Mustikassa ole juuri nyt käynnissä hankkeita, joihin voisi hakea hankerahoitusta.
– Emme ole edes päässeet neuvottelemaan Kaarinan kaupungin kanssa, millaiselle hankkeelle kaupungin näkökulmasta olisi tarvetta, Junttila kuvailee pattitilannetta.
Avustuskentällä väliinputoaja
Kaarinan hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Hanna Inkeroinen perustelee kielteistä avustuspäätöstä yhdistysyhteistyön periaatteilla, joita uudistettiin tämän vuoden alussa.
– Keskeinen kriteeri on, että kaupunki myöntää avustusta ainoastaan kaarinalaisille järjestöille, Inkeroinen toteaa.
Opetuskoti Mustikka on avustusten näkökulmasta väliinputoaja. Vaikka toimintaa järjestetään Kaarinassa, toimintaa pyörittävä järjestö on turkulainen. Kaupunki ei voi Inkeroisen mukaan tehdä poikkeusta yhden yhdistyksen kohdalla, koska uudistuksen lähtökohtana oli yhdistysten yhdenvertainen kohtelu.
Toinen keskeinen perustelu on Inkeroisen mukaan se, että merkittävä osa vastaavan ohjaajan työpanoksesta kohdentuu kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta on nykyisin Varhan alaista toimintaa. Näin ollen ei ole Inkeroisen mukaan kaupungin tehtävä rahoittaa sitä.
– Kolmantena seikkana pohdimme sitä, onko kyse tässä tapauksessa avustuksesta vai pikemminkin ostopalvelusta, koska haettava summa on merkittävästi suurempi kuin muille yhdistykselle jaetut toiminta-avustukset, Inkeroinen pohtii.
Kielteinen avustuspäätös ei hänen mukaansa poissulje sitä, etteikö kaupunki voisi hankkia tulevaisuudessa maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja ostopalveluna. Tällöin palvelut on kuitenkin kilpailutettava.
– Kaarinaan palkattiin hiljattain maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänkuva on vasta muotoutumassa. Hänen kanssaan varmasti käymme keskustelua, onko meillä tarvetta hankkia tiettyjä palveluja ulkoa, Inkeroinen toteaa.
”Toimintaa pitäisi tarjota ilmaiseksi”
Sateenkaari Koto ry:n hallituksen puheenjohtaja, kaarinalainen Kimmo Hollmén pitää kaupungin päätöstä erikoisena. Hän viittaa kaupunginvaltuustossa viime vuonna hyväksyttyyn kotouttamisohjelmaan.
– Laskin, että ohjelmassa viitataan seitsemässä eri kohdassa Opetuskoti Mustikassa järjestettävään toimintaan. Nyt kaupunki ilmeisesti katsoo, että tämä työ pitäisi tehdä ilmaiseksi.
Hollmén pitää yhdistystoiminnan periaatteisiin vetoamista tekosyynä. Hän huomauttaa, että toimintaa on aiemmin rahoitettu Kaarinan sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitetuista määrärahoista, ei yhdistysavustuksista. Sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta kotouttamistyö on lakisääteistä ja palveluiden järjestäminen edelleen kunnan vastuulla.
Turun kaupunki päätti aiemmin tänä vuonna tukea Halisissa sijaitsevan opetuskodin toimintaa.
– Oletimme, että myös Kaarinassa tullaan samaan johtopäätökseen, mutta prosessi oli pitkä ja vastuu vaihtui henkilöltä toiselle. Lopputulos oli sitten tämä.
Ääni ja linkki suomalaiseen yhteiskuntaan
Mustikassa vastaavana ohjaajana työskentelevä Anniina Björkdahl kertoo nähneensä vuosien aikana monta onnistumistarinaa, jossa maahanmuuttaja on tullut Mustikkaan ensin suomen kielen kurssille, päässyt sitten opiskelemaan, valmistunut ammattiin ja työllistynyt.
Tänä vuonna Mustikan oveen koputti syyrialaismies, joka oli kotimaassaan työskennellyt lääkärinä. Hän halusi hyödyntää ammattitaitoaan Suomessa, mutta pätevyyden saamiseksi oli ensin opittava suomen kieli.
– Mies halusi päästä kielikurssille. Sopivaa kurssia ei ollut tarjolla, joten vapaaehtoistyöntekijöiden avulla järjestimme hänelle oman keskusteluryhmän.
Keskusteluryhmään on osallistunut myös miehen puoliso – lääkäri hänkin.
– Minun on vaikea kuvailla yhdellä lauseella, mitä teen työkseni, koska tässä työssä yksikään päivä ei ole samanlainen. Toimimme tavallaan ihmisten äänenä ja linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Autamme ja ohjaamme asiakkaita ihan arkipäiväisissä asioissa, jotka ovat heille hankalia heikon kielitaidon takia, Björdahl luonnehtii työtään.
Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Maininki Kiinteistöpalvelujen kanssa, koska valtaosa Mustikan asiakkaista asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Mustikassa puhutaan kulttuurieroista ja harjoitellaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Muutaman kerran Björkdahl on auttanut sovittelemaan kulttuurieroista johtuvia naapurikiistoja.
Björkdahlin lisäksi Mustikassa työskentelee hanketyöntekijä yhtenä päivänä viikossa. Apuna toiminnassa ovat myös Sateenkaari Koto ry:n omat vapaaehtoiset sekä SPR:n ja Turun Akateemiset Naiset ry:n vapaaehtoiset. Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa on ollut hyvää ja tiivistä. Vapaaehtoiset avustavat suomen kielen kurssilla, toimivat ohjaajina lapsille järjestävässä läksykerhossa ja osallistuvat avoimeen toimintaan, kuten erilaisiin tapahtumiin.
– Kotoutuminen ei ole yhdensuuntaista, vaan myös maahanmuuttajaväestöllä olisi paljon annettavaa ulospäin, jos työn vain annetaan jatkua Kaarinassa, Björkdahl tiivistää.
