Oletko koskaan yöpynyt kaarinalaisessa laavussa? Harva on.
Pienen pähkäilyn jälkeen myös minä päädyin kielteiseen vastaukseen. Vaikka partiovuosien aikana on tullut nukuttua jos jonkinlaisissa kyhäelmissä, ovat laavuyöt kotiseudun lähialueilla jääneet olemattomiin.
Kaarinan alueelta löytyy paljon laavuja, mutta nukkumiskelpoisuus kannattaa varmistaa etukäteen. Alkuperäinen suunnitelmani oli viettää yö Kuusiston hiihtomajan laavussa. Onneksi kävin tutkailemassa laavua etukäteen.
Hiihtomajan laavun penkit osoittautuivat turhan kapeiksi nukkumista varten. Lopulliseksi määränpääksi valikoitui päiväretkiltä tuttu, Piikkiössä sijaitseva Huttalan linnavuoren laavu.
Huttalan linnavuoren laavu on valmistunut Piikkiön Kehityksen rakentamana vuonna 2003, ja se on rakennettu osana TE-keskuksen tukemaa hanketta, kertoo Pirjo Ailanto Piikkiön Kehityksestä.
Missä ovat hyttyset?
Mukaan pakkasin jälleen aivan liian paljon tavaraa, mutta kerrankin mitään tärkeää ei unohtunut reissulta.
Linnavuoren laavu oli tuttuun tapaan melko siistissä kunnossa, mutta nuotiopaikan ympäriltä löytyi hieman roskia ja lasinsiruja. Kuten hyvään tapaan kuuluu, jätin paikan siistimpään kuntoon kuin se oli tullessani ja vein roskat mukanani.
Laavun suuri ja tasainen lattia tarjosi mukavan paikan, jolle levittää makuualusta. Rinkkani rajallisen koon takia otin tällä kertaa mukaan ilmatäytteisen makuualustan. Yleensä suosin laavuissa perinteistä makuualustaa, sillä sen kanssa ei ole riskiä, että lattiasta koholla olevat naulat tai puutikut puhkaisisivat sen. Laavun lattia oli kuitenkin siistissä kunnossa ja ilmat löytyivät makuualustan sisältä vielä aamullakin.
Lämpötilan ollessa aamuyöstä vain muutama aste olisi talvimakuupussi ollut oiva valinta ─ sellaista ei kuitenkaan itseltäni löytynyt, joten välikausimakuupussilla oli selvittävä.
Tuuli ei onneksi sopinut laavuun, joten yö kului melko lämpimissä merkeissä. Tuulen takia yö sujui myös ilman hyttysiä. Tarkemmin ajateltuna en muista nähneeni yhtäkään hyttystä koko retken aikana.
Huussi on hyvä lisä
Syöminen retken aikana aiheutti haasteita. Metsäpalovaroituksen takia nuotiota ei voinut sytyttää makkaran paistamista varten, mutta onneksi sain partiolippukunnastani lainaan retkikeittimen.
Retkikeittimen paistinpannulla paistettu makkara olikin uusi kokemus. Vaikka optimaaliseen paistoasteeseen ei taidettu päästä, oli makkara ainakin lämmintä. Vaahtokarkit jäivät grillaamatta, mutta ne onneksi pystyi syömään kylmänäkin.
Aamupalaksi kokeilin ensimmäistä kertaa annospikapuuroa, johon piti lisätä vain kiehuvaa vettä. Puuro oli hyvää, joskin vähän vetistä, mutta tämä johtui käyttäjästä.
Huttalan laavulle antaisin kokonaisuudessaan arvosanaksi 9/10.
Linnavuorella oleva noin seitsemän kilometrin retkeilyreitistö tarjosi tekemistä ja kauniita maisemia illaksi. Myös laavulta aukesi avara näkymä pienelle kallioalueelle, jota reunustavien puiden taakse aurinko illalla laski. Muutaman kymmenen metrin päästä laavun takaa löytyvä huussi oli hyvä lisä niin ympäristön kuin retkeilijöidenkin kannalta.
Laavuille yleisesti kannattaa ottaa omat polttopuut mukaan, vaikka Linnavuoren laavulle polttopuita löytyykin muutaman kilometrin päästä Piikkiön Kehityksen Kerhotalon parkkipaikalta.
Laavulle on myös kaksi erillistä parkkipaikkaa, jonne jättää auto tai polkupyörä. Pienempi, vain muutaman auton kokoinen parkkipaikka on muutaman sadan metrin päässä laavusta. Suurempi parkkipaikka löytyy Kehityksen Kerhotalon vieressä, mutta sieltä matkaa laavulle kertyy pari kilometriä.
Laavut Kaarinassa
Vaarniemen kallion laavu
Erityistä: näköalatorni ja kuntoportaat
Kuusiston hiihtomajan laavu
Erityistä: kokeile yöpyä talvella, paikalle pääsee latua pitkin
Nunnan laavu Littoisissa
Erityistä: frisbeegolfrata ja valaistu kuntorata
Linnavuoren laavu Piikkiössä
Erityistä: Opastauluja esihistoriallisista hautaröykkiöistä
