Piikkiön Kehityksen väreissä yleisurheilee tällä hetkellä poikkeusyksilö sekä raameiltaan että menestyspotentiaaliltaan. Kyseessä on 203-senttinen Juho Suominen, joka hilaa itseään kohti kansallisen kiekonheittokatraan huippua.
Kesäkuussa 19 vuotta täyttänyt Suominen on oman ikäluokkansa ykkösnimi suomalaisessa kiekonheitossa. Viime viikonloppuna (23.7.) Oslossa syntynyt ennätys (56.84 metriä) on paitsi kauden kotimainen kärkiheitto 19-vuotiaiden sarjassa myös tulos, joka vie hänet alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuihin Israelin Jerusalemiin.
– Tavoite on edetä finaaliin, eli 12 parhaan joukkoon, Suominen sanoo elokuisiin nuorten EM-kilpailuihin viitaten.
Kiekkojätin seuraava tähtäin on asetettu kuitenkin jo tälle viikolle, kun yleisurheilun suomenmestaruuksista mitellään Lahdessa Kalevan kisoissa (27.7.–30.7.).
– Finaalipaikka ja oman ennätyksen parantaminen, Suominen kertoo suunnitelmakseen.
19-vuotiaiden miesten sarjassa heitetään 1,75-kiloista kiekkoa. Yleisen sarjan heittoväline on sen sijaan 2-kiloinen.
– Uskon, että pystyn parantamaan ennätystäni muutamilla metreillä. Kehitys kevyemmällä välineellä on ollut tasaista, Suominen pohtii SM-näkymiään.
Suominen viskasi kaksikiloista kiekkoa viime vuonna 50.55 metriä ja sijoittui tuolloin Kalevan kisoissa kuudenneksi. Tänä vuonna hän ei ole täysipainoista välinettä vielä kisassa heittänyt.
Suominen olisi viimevuotisella noteerauksellaan Suomen tilaston viides tänä vuonna miesten kiekonheitossa. Tilastoa johtaa tällä hetkellä ikinuori 48-vuotias Frantz Kruger, jonka kauden paras heitto on kantanut 58.14 metriä.
Kalevan kisojen miesten kiekkokarsinta käydään lauantaina ja finaali mitellään sunnuntaina.
Menestystä kuulassa ja moukarissakin
Juho Suomisen ensimmäiset kisatulokset yleisurheilusta löytyvät vuodelta 2012. Kiekonheitto on kulkenut matkassa mukana alusta asti, joskin nuorempana Suominen kokeili myös juoksu-, hyppy- ja muita heittolajeja.
Ensimmäisen nuorten SM-mitalinsa Suominen saavutti kaksi vuotta sitten 17-vuotiaana. Tuo mitali, heti kultainen, ei kuitenkaan tullut kiekonheitosta vaan kuulantyönnöstä. Kiekossa Suominen jäi samoissa kisoissa neljänneksi, ja saman sijan hän noukki myös moukarinheitosta.
Suominen on edelleen kova luu kuulantyönnössäkin. Hän voitti talvella lajin suomenmestaruuden omassa ikäluokassaan. Kevätkausi oli menestyksekäs, sillä Suominen nappasi SM-kultaa myös 19-vuotiaiden kiekonheitosta.
Suominen ja hänen valmentajansa Antti Suonpää alleviivaavat, että harjoitusten pääpaino on nimenomaan kiekonheitossa.
– Kuulatreenit painottuvat kesään, ne ovat hyvää lajivoimaharjoittelua kiekkoa ajatellen, Suonpää toteaa.
– Samalla tavallahan molemmissa pyöritään, hän naurahtaa.
Moukarinheitosta Suominen on saavuttanut kaksi SM-nelossijaa, niin 17- kuin 16-vuotiaanakin.
– Mutta moukaria en ole enää pariin vuoteen treenannut, hän teroittaa.
Treenejä 12 kertaa viikossa
Suomisen ja Suonpään valmennusyhteistyö käynnistyi seitsemisen vuotta sitten. Molemmat kuvailevat kulunutta ajanjaksoa hedelmälliseksi.
– Kaikki on toiminut hyvin, Suominen kiteyttää.
– Luonnollista kehitystä on tullut, ja Urheiluakatemia on potkinut hyvin Juhon uraa eteenpäin, Suonpää lisää.
Suominen aloittaa elokuussa neljännen vuotensa Kerttulin urheilulukion opiskelijana. Urheilulukiolaiset kuuluvat automaattisesti Turun Seudun Urheiluakatemian riveihin. Suomiselle se tarkoittaa esimerkiksi lukuvuoden aikana pyöriviä, ohjattuja aamutreenejä.
– Aamutreenit keskittyvät pääasiallisesti juoksu- ja loikkaharjoitteisiin sekä muuhun oheistekemiseen. Heittotreenit teemme yhdessä, Suonpää avaa.
Harjoituskaudella Suominen treenaa 12 kertaa viikossa. Ohjelmassa on esimerkiksi heittotreenejä, voimaa, hyppelyitä ja huoltavia harjoituksia. Treenikavereinaan Suomisella on yhtäältä Piikkiön Kehitystä edustava kuulantyöntäjä Mico Ekman sekä vuoden nuorempi Turun Urheiluliiton kiekkomies Aapo Kalajoki.
– Juho treenaa verrattain usein myös yksikseen. Vielä pari vuotta sitten minä olin käytännössä jokaisessa harjoituksessa mukana, nyt valvon lähinnä heittotreenejä, Suonpää perkaa.
– Kovissa jalkapunteissa on hyvä olla varmistajat mukana, Suominen naurahtaa.
Pitkän nuoren miehen syndrooma
Omiksi vahvuuksikseen Suominen mainitsee kiekonheittäjälle sopivat raamit, ison sylivälin ja hyvin hioutuneen heittotekniikan.
– Juho kärsii “pitkän nuoren miehen syndroomasta”. Tekeminen on hiukan kulmikasta, ja pitkien raajojen hallintaa pitää edelleen saada eteenpäin, Suonpää analysoi.
– Perusominaisuuksissa ja jalkamotoriikassa on vielä tekemistä, hän lisää.
Miesten kiekonheiton riemuhetket ovat olleet Suomessa viime vuosina vähissä. Suonpää uskoo siihen, että kelkka on hiljalleen kääntymässä.
– Meillä on kasvamassa todella hyviä tyyppejä, mutta kansainvälisellä tasolla menestyminen vaatii valtavasti työtä, hän miettii.
Pari viikkoa sitten (13.–16.7.) Espoossa käydyissä alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Suomi sai kaksi mieskiekonheittäjää finaaliin. Antti Pränni ja Rami Kankaanpää ovatkin vahvimmat kandidaatit syrjäyttämään Frantz Kruger kotimaiselta kiekkovaltaistuimelta.
Jotain suomalaisen mieskiekonheiton ahdingosta kertoo se, että vuonna 2000 olympiapronssia saavuttanut Kruger lopetti tosimielisen kiekonheiton vuonna 2010. Hän palasi kilparadoille 41-vuotiaana vuonna 2016 ja on sittemmin voittanut seitsemästä jaossa olleesta ulkoratojen SM-kullasta viisi.
– Mestaruudesta tulee todella kova kamppailu tänä vuonna, Suominen ennakoi Kalevan kisa -finaalia.
Katse kansainvälisille kentille
Suomisen on tarkoitus valmistua ensi kesänä ylioppilaaksi. Sen jälkeen miehen tie vie armeijan leipiin.
– Mieluusti urheilujoukkoihin, nuori kiekkomies tarkentaa.
Sen pidemmälle Suominen ei ole vielä tulevaisuuttaan miettinyt.
– Pitää katsoa, mikä tilanne urheilun suhteen silloin on. Minulla on vakaa tahto kehittyä ja kilpailla vielä pitkään, hän kertoo.
Suomisen silmissä siintävät kansainväliset kilpailukentät ja niillä menestyminen.
– Tulosten pitää alkaa kutosella, jos yleisessä sarjassa haluaa menestyä. Arvokisakarsinnat läpäisee yleensä noin 63 metrin heitolla, hän mainitsee.
Suominen on syntyjään piikkiöläinen, mutta hän on asunut Kaarinassa jo muutaman vuoden ajan. Lupaava urheilija myöntää, että häntä on kosiskeltu muiden seurojen riveihin.
– En ole harkinnut seuran vaihtamista. Siihen ei ole mitään tarvetta, Suominen päättää.
Kuka?
Juho Suominen
- 19-vuotias kiekonheittäjä
- Asuu Kaarinassa, edustaa Piikkiön Kehitystä
- Ennätys 56.84 metriä (19-vuotiaiden kiekko, 1,75kg). Miesten kiekko (2kg) lentänyt parhaimmillaan 50.55 metriä.
- Valmentajana toimii Antti Suonpää
- Saavuttanut yhteensä viisi nuorten SM-mitalia kiekonheitosta ja kuulantyönnöstä. Tavoittelee ensimmäistä ulkoratojen SM-kiekkokultaansa 19-vuotiaiden SM-kilpailuissa Tampereella elokuun lopussa.
- Osallistuu miesten kiekkokilpailuun tällä viikolla Lahden Kalevan kisoissa. Edustaa Suomea alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Jerusalemissa (6.–9. elokuuta).
- Aloittaa neljännen opiskeluvuotensa Kerttulin urheilulukiossa Turussa
LTU:n Pamela Rantala on parantanut kiekkoennätystään vuodessa yli kymmenellä metrillä. Kuva: Aleksi Rantala
Kaarinalaista kiekkoedustusta myös Sloveniassa
Littoisten Työväen Urheilijoita edustava kiekonheittäjä Pamela Rantala kilpailee tänään (26.7.) Euroopan nuorten kesäolympiafestivaaleilla Slovenian Mariborissa.
17-vuotias Rantala liidätti kesäkuussa yksikiloisen kiekon ennätyslukemiinsa 47.76 metriä. Hän on oman ikäluokkansa kärkinimi tämän vuoden kiekkotilastossa hieman alle metrin erolla Turun Urheiluliiton Carmen Wellingiin (46.79).
Rantala on parantanut ennätystään huomattavasti viime vuodesta. Tuolloin samanpainoinen väline lensi parhaimmillaan 36.72 metriä, ja hän sijoittui kauden päätteeksi 16-vuotiaiden vuositilaston viidenneksi.
Ensimmäisen SM-mitalinsa Rantala saavutti helmikuussa, kun hän voitti 17-vuotiaiden naisten kiekonheiton hallimestaruuden. LTU-lupauksen kiekko lensi tuolloin ensimmäistä kertaa yli 40 metriin (42.61).
17-vuotiaat naiset viskovat samanpainoista kiekkoa kuin yleisen sarjan heittäjät. Rantala on tämänvuotisessa naisten kiekon Suomen tilastossa kymmenentenä, joten hänellä olisi oikeus osallistua myös Kalevan kisoihin. Nuo karkelot jäävät kuitenkin välistä Slovenian-reissun vuoksi.
Euroopan nuorten kesäolympiafestivaalit järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna mukana on noin 3 600 urheilijaa ja taustahenkilöä 48 Euroopan maasta. Suomen joukkueessa mittelee 66 urheilijaa, ja festivaalien lajikatraaseen kuuluu yleisurheilun lisäksi esimerkiksi telinevoimistelu, uinti, lentopallo, tennis ja maantie- sekä maastopyöräily.
