Vielä runsas 10 vuotta sitten Mäkisten takapiha oli tasaista peltomaata. Nyt pihalla kasvaa yli 120 erilaista kasvilajia. Luonnonkukkien ja kukkaistutusten lisäksi pihalle on istutettu marjapensaita sekä luumu- ja omenapuita. Istutuslaatikoissa kasvaa perunaa ja yrttejä.

Kaarinalainen Mäkisten perhe on mukana Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kotipihan kasvillisuudella on ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Camilla Mäkisen mukaan pihalla oli runsaasti kasveja jo ennen tutkimushankkeen alkamista, mutta nyt kasvimäärä on suorastaan häkellyttävä.

– Meillä on omakotitalon pihaksi suhteellisen pieni piha. Olin itsekin yllättynyt, että tännehän mahtuu kasveja vaikka kuinka paljon, hän sanoo.

Kokonaisuus on kuitenkin kaunis ja harmoninen.

Neljä pihaa Kaarinasta

Tutkimusryhmään kuuluva maisema-arkkitehti kävi viime kesänä tutustumassa pihaan ja laati sen pohjalta pihasuunnitelman. Osa nurmikosta poistettiin ja tilalle tuotiin kuorikatetta, lahopuita, istutuslaatikoita ja pala ketoniittyä.

Pihalta poistettu nurmikko hyödynnettiin ja siitä rakennettiin kohopenkki, jonne kylvettiin siemensekoitusta.

– Tänä kesänä on ollut kiva viettää aikaa ulkona ja seurata, mitä sieltä nousee ylös, Veikko Mäkinen toteaa.

Tutkimushankkeeseen osallistuu neljä pihaa Kaarinasta. Osa pihoista on niin sanottuja kontrollipihoja, joissa ei lisätä kasvillisuutta.

Tutkimukseen osallistuu Kaarinan lisäksi myös Helsingin ja Lahden kaupunkien omakoti- ja rivitaloasukkaita.

Asukkailta kerätään kolmivuotisen hankkeen aikana iho-, sylki- ja hiusnäytteitä. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kartoitetaan myös kyselyiden avulla. Tutkijat ottavat pihasta myös maaperä- ja kasvinäytteitä, joista seurataan mikrobiston monimuotoisuutta.

Tutkimustuloksia saadaan vasta myöhemmin. Aiemmassa päiväkotiympäristössä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että pihakasvillisuuden monipuolistaminen paransi lasten immuniteettia lyhyessä ajassa. Vaikutuksia huomattiin jo parin viikon jälkeen.

– Tässä tutkimuksessa on tarkoitus seurata terveys- ja hyvinvointivaikutuksia pitkällä aikavälillä, luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Roslund täsmentää.

Immuniteetin lisäksi luontoaltistuksen uskotaan parantavan henkistä hyvinvointia. Luonnossa oleskelu auttaa palautumaan stressistä ja parantavan mielialaa.

Ymmärrys lisääntynyt

Camilla ja Veikko Mäkinen hakivat mukaan tutkimukseen, koska molemmat ovat kiinnostuneita luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Camilla sanoo kiinnittäneensä viime vuosina huomiota hyönteisten vähenemiseen.

Säntillisen pihanhoidon sijaan heitä kiinnostaa hallittu hoitamattomuus, johon myös hankkeessa pyritään. Jo ennen tutkimukseen osallistumista he istuttivat talonsa takapihalle pienen kukkaniityn, joka saa kasvaa vapaasti.

– Jos saisin nyt päättää, en istuttaisi pihallamme ollenkaan nurmikkoa niin kuin teimme tänne muuttaessamme. Kylväisin nurmikon sijaan niittykasveja ja apilaa, Camilla Mäkinen sanoo.

– Tämän projektin myötä on herännyt ymmärrys ja innostus, miten pienilläkin ja helpoilla muutoksilla voi parantaa luonnon monimuotoisuutta omalla pihallaan, hän jatkaa.

Esimerkiksi omenapuiden ja pensaiden oksia ei tarvitse kuskata kaatopaikalle, vaan ne voi silputa pieniksi ja kätkeä pensaiden alle, jossa ne rikastuttavat maaperää.

Lahopuut ja ketoniitty saavat jäädä pihalle sittenkin, kun tutkimus joskus päättyy.

– Tällainen piha on huolettoman puutarhurin unelma! Luonto hoitaa itse itseään.

BIWE-hanke

Nimi tulee sanoista hyvinvointia biodiversiteetti-invertiolla.

Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt kaupunkiympäristöissä. Tämä voi heikentää asukkaiden immuunijärjestelmää ja altistaa monille tartuntataudeille.

Hankkeessa tutkitaan, voidaanko asuinympäristön monimuotoisuutta parantamalla lisätä hyvää luontokosketusta ja mikrobialtistusta, ja miten tämä näkyy asukkaiden terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi, voidaanko luonnon mikrobialtistuksella ehkäistä atooppista ihottumaa.

Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa on mukana 36 yhteistyökumppania ja tutkijoita aina ympäristöekologista ja maisema-arkkitehtuurista lääketieteeseen ja ympäristöpsykologiaan.