Pahimus sai korvanappiinsa tiedon, että hevosen jätökset lannoittavat luontoa. Nämä ratsastuksestakin tunnetut eläimet popsivat napaansa nimittäin viljaa. Koirat sen sijaan ahmaisevat lihapitoisia ruokia, joten nämä jätökset eivät hajoa osaksi luontoa samaan tahtiin.
Hevosenlantaa on ennen muinoin käytetty paljon lannoitteena ja kylän asukkaat ovat kilpaa juosseet ämpäreiden ja lapioiden kanssa hakemassa lannoitteet oman puutarhan hoitoon. Tänäkin päivänä hevosen lanta on kysyttyä tavaraa.
Pahimus miettii, voisiko Kaarinassa saada aikaan kokonaisen viidakon, jos hevosenkakkaa ruvettaisiin viljelemään pitkin ja poikin kyliä. Kaarinalaiset voisivat ostaa jokainen itselleen oman ratsun ja kipittää kilpaa maanteillä ja katsoa, kuka saa eniten lannoitettua Kaarinan vihreää luontoa.
Kaupunginjohtaja varmasti ilahtuisi, kun liikennepäästöt romahtaisivat. Kaarinasta tulisi Suomen vihrein kaupunki. Vihreiden puheenjohtaja täällä onkin ennestään. Muissa kunnissa korkeintaan viherryttäisiin kateudesta.
