Kasvukausi on ollut tänä vuonna Kaarinassa lähes ennätysmäisen kuiva, ja se on jättämässä viljasadon seudulla poikkeuksellisen heikoksi.
Yltöisten säähavaintoasemalla Piikkiössä mitattiin huhti-, touko- ja kesäkuun aikana yhteensä vain 52,5 millimetriä sadevettä, joka on noin puolet vähemmän kuin tavallisesti kasvukauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.
Niukimmillaan sateet olivat huhtikuussa, jolloin vettä kertyi Yltöisten mittausasemalle ainoastaan 10,1 millimetriä. Sekä touko- että kesäkuussa lukema kipusi niukasti yli 20 millin.
Toki sademäärät vaihtelevat paikallisesti jonkin verran, ja Kuusistossa viljakasveja ja härkäpapua viljelevä kaarinalainen Kimmo Hollmén havainnollistaa kuivuuden ottamalla käteensä vain runsaat kymmenen senttiä pitkän kevätvehnän korren, jonka päässä sojottaa yksinäinen pieni tähkä.
– Tavallisena vuotena tähkiä olisi useampi, jopa neljä–viisi. Ja tähkät olisivat paljon isompia. Siitä on helppo laskea, että jos normaalina vuotena hehtaarilta puidaan ehkä 4–6 tonnia viljaa, jäädään nyt todennäköisesti noin tonniin hehtaarilta. Se näkyy suoraan viljelijän tilipussissa, Hollmén kertaa.
Haasteita on riittänyt
Sääolosuhteille viljelijät eivät tietenkään voi mitään, mutta viime vuosina haasteita on riittänyt siitä huolimatta turhankin useana vuotena. Kesän 2018 helteet tekivät sadolle saman kuin nyt, ja puolestaan sääolosuhteiltaan vaihteleva talvi 2021–2022 tappoi käytännössä kaikki syysviljat.
Siksi esimerkiksi Hollménin tilalla Kuusistossa ei uskallettu kylvää syysviljaa viime syksynä kuin pienelle alalle.
– Siemenet olivat kalliita ja myös toisaalta edellisen talven tapahtumat vaikuttivat siihen, ettei syysviljaa kylvetty kuin pienelle alalle. Ne ovat selvinneet tämän vuoden kuivuudesta paremmin, mutta eipä se juuri tässä tilanteessa lohduta, Hollmén miettii.
Ja vaikka heinäkuussa vettä onkin satanut ensimmäisen runsaan viikon aikana jo runsaat 20 milliä, ja luonto sekä esimerkiksi sokerijuurikas vettä kaipaavat, ei siitä ole tässä vaiheessa kesää viljasadon näkökulmasta juurikaan hyötyä.
– Jos vettä tulee nyt reilusti, on vaarana, että kevään kuivuudessa itämättömät siemenet lähtevät heinäkuussa itämään. Sitten kun satoa pitäisi alkaa puida, on myöhemmin itäneestä viljasta vain haittaa.
Tilanne koko
seudulla samaPeimarinlahden toisella puolella, Sauvossa tilanne on yhtä lohduton kuin Kaarinan Kuusistossa. Vettä on satanut osapuilleen 50 millimetriä huhti–touko–kesäkuun aikana, eivätkä heinäkuun ukkosmyrskytkään ole kohdelleet viljelijöitä tasaisen armeliaasti.
– Kuivaa on ollut, kuivempaa kuin moneen moneen vuoteen. Vuosi 2018 oli lähes yhtä paha, mutta silloin kuivuus ja kuumuus kuivatti sadon vasta heinäkuussa. Nyt sama kävi jo aiemmin, eivätkä heinäkuun ukkosmyrskyt ole antaneet vettä kuin osalle tiloista ja niillekin vaihtelevasti, harmittelee MTK-Sauvo-Karunan puheenjohtaja Janne Riski .
Hän arvioi, että Sauvossa viljasato jää alle puoleen tavallisesta.
– Jos 50 prosenttiin päästään niin voi olla tyytyväinen. Nyt näyttää, että alle sen kuitenkin menee.
Yltöisten sääasemalla kevään ja alkukesän sademääriä on ynnätty vuodesta 1928 lähtien. Huhti–kesäkuun vertailussa alle 50 sademillin on jääty mittaushistorian aikana vain kahdesti: vuonna 1971 (37,7 millimetriä) ja 1941 (24,0 millimetriä).
Vuoden 2023 huhti–kesäkuu on ollut siis lähes satavuotisen mittaushistorian kolmanneksi kuivin kyseinen ajanjakso.
