Kaarina on saamassa ensi vuonna liki 3,8 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia kuin kuluvana vuonna. Arvio perustuu Kuntaliiton keväällä julkaisemaan ennakkolaskelmaan, jonka luvut täsmentyvät syksyllä.
Kaarinalle suotiin täksi vuodeksi vajaat 24 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Mikäli Kuntaliiton arvio muuttuu todellisuudeksi, ensi vuoden lukema on reilut 27,7 miljoonaa euroa.
Toteutuessaan muutos toisi Kaarinaan ensi vuonna liki 16 prosenttia (15,7 %) suuremman valtionosuuspotin kuin tänä vuonna.
Vajaan 36 000 asukkaan Kaarinalle myönnettiin täksi vuodeksi 676 euroa valtionosuuksia asukasta kohden (väestötilasto vuoden 2022 lopulta). Ensi vuonna vastaava lukema olisi 774 euroa per asukas.
Kaarina-lehti ei tavoittanut Kaarinan kaupungin edustajaa kommentoimaan laskelmaa käynnissä olevan lomasesongin vuoksi.
Ylijäämää miljonatolkulla
Kaarinan viime vuoden tulos oli 9,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja kaupunki sai vähennettyä lainakantaansa 5 miljoonalla eurolla tilikauden aikana. Kaarinan kaupunkikonsernille ylijäämää kertyi 7,6 miljoonaa euroa, joten yhtiöt ja kuntayhtymät söivät pari miljoonaa euroa kaupungin tuloksesta.
Konsernin tilinpäätös paljastaa usein kaupungin todellisen taloustilanteen paremmin kuin varsinainen kaupungin tilinpäätös, sillä monet kunnat ovat siirtäneet keskeisiä toimintojaan yhtiöihin. Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu seitsemän tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää.
Valtionosuuksilla turvataan peruspalvelut
Valtionosuusjärjestelmällä tuetaan kuntien selviytymistä lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamisessa. Järjestelmän tavoitteena on julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
Kuntien valtionosuuksia leikattiin merkittävästi sote-uudistuksen tultua voimaan tämän vuoden alusta. Kaikkiaan leikkaustoimet vievät kuntien valtionosuuksista peräti kaksi kolmasosaa uusille hyvinvointialueille.
Valtionosuudet
- Valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen myöntämällä kunnille valtionosuuksia.
- Järjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen saatavuus ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
- Peruspalvelujen valtionosuuden määrä perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Valtionosuus kattaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoiminnan.
- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmällä rahoitetaan esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukio-opetusta, ammatillista koulutusta ja museoiden sekä teatterien toimintaa.
- Valtionosuudet maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.Lähde: Kuntaliitto
