”Kyl murteet hyvin voi” – Turkuseuran murrevastaavan, kaarinalaisen Esa Laukkasen mukaan murteet tasoittuvat, mutta eivät kuole

0
Esa Laukkanen on Turkuseuran murrevastaava.

KAARINA

Vielä muutama sukupolvi sitten murteet erottuivat enemmäin kuin nykyisin ja lähes jokaisella paikkakunnalla oli oma murteensa. Nykyisin ihmisen puheesta harvoin erottaa, asuuko hän Turussa vai Kaarinassa.

– Turun ruutukaava-alueella, joka aikanaan ulottui Itäiseltä Pitkäkadulta Läntiselle Pitkäkadulle puhuttiin Turun murretta ja heti kun lähdettiin kauemmas, murre muuttui, Turkuseuran murrevastaava, kaarinalainen Esa Laukkanen kertoo.

1900-luvulle tultaessa murteet alkoivat sekoittua ja tasoittua ja tätä liikettä on tapahtunut enenevissä määrin näihin päiviin saakka. 

– Siihen on vaikuttanut ensin työssäkäyntialueen laajeneminen ja ihmisten liikkuminen muutenkin. Myöhemmin sitten radio, televisio ja muuttoliike, Laukkanen tietää. 

Sanasto muuttuu, aksentti säilyy


Vaikka murteet tasoittuvat, eivät ne ole kuolemassa.

– Kyl murteet hyvin voi, vaikka ne tasoittuvat. Kun ihminen avaa suunsa, niin kyllä siitä kuulee, asuuko hän Turussa vai Tampereella, Laukkanen kuvaa.

Laukkanen kertoo, että erityisesti sanasto muuttuu ajan kuluessa.

– Sen sijaan sellainen puheen sointi, aksentti säilyy helpoiten, hän sanoo.

Kummottos?


Laukkanen kertoo, että Turun murteelle tyypillistä on erityisesti sanojen lyhentäminen.

– Puhetyyli voi kuulostaa vähän töksähtelevältä. Sanoja lyhennetään, muttei niin paljon kuin vaikka Laitilassa, Pyhärannassa tai Raumalla.

Myös s-imperfekti ja ketä-sana kuka-sanan korvaajana on vain Turun murteelle ominaista. 

– Lisäksi tyypillinen on tietysti kui-sana, joka tarkoittaa siis ”miksi”. Sitten jos haluataan kysyä kuinka, se on ”kummottos”.

Murteiden

arvostus


Laukkanen kertoo, että aiemmin ihmisen puheesta saattoi kuulla myös hänen kouluttautuneisuuden.

– Vielä kun minä kävin koulua 1970-luvulla, opettajien piti puhua yleiskieltä murteen sijaan. Kouluissa pyrittiin saamaan murteen puhuminen pois. Ajateltiin, että murteella puhuminen on rahvaanomaista, Laukkanen kertoo.

Nykyisin murteita on alettu arvostaa.

– Yleensähän kun ihminen tulee vanhemmaksi, häntä alkaa kiinnostaa oma kotiseutu ja murre. Myös Turkuseurassa sen huomaa selvästi. Meillä on jokaisen kuukauden toinen torstai murrekerho, ja kyllä siellä selvästi huomaa kiinnostuksen Turun murteeseen, Laukkanen sanoo.

Näitä muualta tulleet

kummeksuvat Turun murteessa:


Sallatti. Tarkoittaa rosollia, ei mitä tahansa salaattia.

Prikka = tarjotin

Soffa ja kaffe

Kulkeminen ”linja-auton kans tai pyärän kans”.

Kuulostaa kuin kulkisi liikennevälineen vieressä.

Kieltosanalla alkavat kysymykset: ”Et sää mittän kaffe ota?”