Tutkivien katseiden kohteena oli nimittäin hyvin kuusistolaiseenkin nurmikkoon maastoutuva Armenian vuoristoniittykyy. Vieressä Toni Beckman vahti lemmikkiään ja keskusteli yleisön kanssa kyykäärmeistä. Kesäkuussa astui voimaan uusi luonnonsuojelulaki, joka kieltää kyyn perusteettoman tappamisen ja häiritsemisen.
Siltatyömaa karkottanut käärmeet
– Kaarinassa kyitä on aika hyvin, Beckman pohtii ja arvioi, että käärmeitä saattaa löytyä melko läheltäkin kaupungin keskustaa. Kuusistossa käärmeitä on paljon, sillä linnanraunioiden ympäristöstä löytyy paljon talvehtimispaikkoja, käärmeisiin perehtynyt mies kertoo.
Yleisössä seurannut Kuusiston Taidekartanon perustaja Merja Markkula kertoo tavanneensa paljon käärmeitä Taidekartanon ympäristössä.
– Ikävää on, että tuossa tiellä näkyy hirvittävän usein auton alle jääneitä kyykäärmeitä, Markkula harmittelee.
Yleinen suhtautuminen kyykäärmeisiin yleisön keskuudessa tuntui olevan kunnioittava. Omalle kotipihalle käärmeitä ei välttämättä haluttu, mutta niiden merkitys luonnon kiertokululle ymmärrettiin.
Eräs yleisön edustaja kertoi myös, että Kirjalansalmen sillan ympärillä oleva työmaa on ajanut alueen käärmeitä asutusten pihaan. Beckman vahvistaakin, että käärmeiden talvehtimispaikkojen tuhoutuessa ja lähialueella tapahtuvien räjäytystöiden seurauksena käärmeet saattavat lähteä pakosalle. Tällöin niistä saattaa tulla lisää haittaa ympäristön asukkaille.
Kyy synnyttää keskimäärin 12-15 poikasta joka toinen vuosi, mutta poikasista jopa 80 prosenttia saattaa kuolla jo ensimmäisen talvehtimisen aikana. Vanhin Beckmanin tiedossa oleva kyy on noin 25-vuotias eläintarhassa elävä naaras, mutta luonnossa kyyt ehtivät lisääntymään kuitenkin vain noin 2-3 kertaa ennen kuolemaa.
Beckmania purtu useita kertoja
Beckmania on purrut kyy lukuisia kertoja, joista suurin osa on sattunut käärmettä siirrettäessä.
– Käteen on tainnut kaikki puremat tulla, Beckman pohtii vastatessaan yleisölle.
Hän suositteleekin, että käärmeeseen pidettäisiin mahdollisimman paljon etäisyyttä siirto-operaation aikana. Käärmeen puremaetäisyys on vain noin puolet sen kehon pituudesta, mutta stressaavan tilanteen ja käärmeen nopeiden liikkeiden takia etäisyyttä kannattaa pitää rutkasti.
Apuvälineeksi kyyn siirtoon myydään erilaisia käärmepihtejä ja koukkuja. Myös keppi, jossa oksan tyvi muodostaa sopivan koukun, ajaa asian..
Käärmettä kannattaa siirtää kohti siirtoastiaa. Kyy kannattaa laittaa mahdollisimman suureen ämpäriin, jonka pohjalle on laitettu esimerkiksi heinää, jotta käärme pääsee nopeasti piiloon. Tilanne kannattaa muutenkin pitää mahdollisimman rauhallisena sekä itselle että käärmeelle, koska stressaantuneen ja ahdistuneen kyyn siirtäminen on huomattavasti vaikeampaa.
Valitse riittävän iso astia
Myös siirtämiseen käytettävä astia kannattaa valita tarkkaan. Kannellinen astia tekee siirtämisestä turvallisempaa.
– Kymmenen litran ämpäristä aikuinen kyy tulee nopeastikin pois, Beckman kertoo.
Kannattaakin valita sen kokoinen ämpäri, että kyy on lyhyempi kuin ämpärin seinämän korkeus.
Kyytä ei myöskään tarvitse aina siirtää kovin kauas omalta pihalta, kunhan kyseessä ei ole talvehtimispaikka tai sen välitön ympäristö.
– Pihalle kauempaa eksyneen kyyn saa yleensä häädettyä viemällä sen lähimmän pellon reunaan ja antamalla pienen sanallisen ja eleellisen nuhtelun, Beckman vinkkaa. Nuhtelu täytyy kuitenkin suorittaa käärmeeseen koskematta!
Beckman vinkkaa myös, että purema- ja talvehtimispaikat kannattaa käydä merkkaamassa Beckmanin ylläpitämälle kyyatlas.fi sivustolle, josta voi myös käydä lukemassa lisää kyykäärmeisiin liittyen.
Kuusiston kesä paikallisten kyiden silmin -tapahtuma järjestettiin Kuusiston Taidekartanolla 2. heinäkuuta. Seuraava vastaava tapahtuma järjestetään Taidekartanolla 10. syyskuuta.
