Eläkkeellä oleva Eija-Leena Hirvi ohjaa lapsille kokki- ja taidekerhoa – vapaaehtoistyöntekijöistä on kova pula

0
Eija-Leena Hirvi kaipaa seurakseen kanssaeläkeläisiä vetämään lapsille erilaisia kerhoja. - Tästä saa itselleen niin paljon ja tuntee olonsa tärkeäksi, Hirvi kiteyttää. Kuva: Niko Kettunen

Sanotaan, että eläkkeellä kiire vasta alkaa. Asian allekirjoittaa 71-vuotias Eija-Leena Hirvi, joka vetää tänä syksynä jo kolmatta kertaa alakouluikäisille lapsille kokki- ja taidekerhoa.

Seurakunnan nuorisotyönohjaaja esitti Hirvelle kaksi vuotta sitten pyynnön kerho-ohjaajaksi ryhtymisestä. Hetken asiaa pureskeltuaan hän antoi myöntävän vastauksen.

– Olin jäänyt leskeksi ja asuin yksin. Ajattelin, että minulla on hyvin aikaa tehdä jotain yhteiskunnalle merkittävää. Olen aina ollut aktiivinen ja nauttinut lasten kanssa työskentelemisestä, en nähnyt siis syytä kieltäytyä, Hirvi summaa.

Hän vetää kerhoja yhdessä nuorten lukiolaisten tai yläkouluikäisten kanssa. Nuoret ovat saaneet ideoida, millaisia kerhoja he haluaisivat toteuttaa.

– Me aikuiset autamme viemään toimintaa oikeaan suuntaan, Hirvi kiteyttää.

Kuvituskuva. TS-arkisto/Juha Paju-Heikkilä

”Mikään ei tipu taivaalta valmiina”

Kokkikerhossa ruoan valmistuksen lisäksi tärkeässä roolissa ovat siihen liittyvät käytänteet ja hyvät käytöstavat.

– Ruoka ei synny hetkessä ja se vaatii oman aikansa ja valmistelunsa. Lapset oppivat arvostamaan äitien ja isien tekemää ruokaa, kun he näkevät, mitä kaikkea se vaatiikaan. Mikään ei tipu taivaalta valmiina, Hirvi alleviivaa.

Kerhossa katetaan pöydät kauniiksi ja siivotaan omat jäljet, tehdään piknikeväitä, pastoja, pitsoja, sekä erilaisia makeita herkkuja. Lapset oppivat tekemään erilaisia syötäviä ja syömään niitä kavereiden kanssa.

Toimintaterapeuttina aikaisemmin työskennellyt Hirvi on tehnyt laajasti töitä eri-ikäisten erityislasten kanssa. Sitä kautta hänelle on jäänyt käteen avaimia, joita hyödyntää myös kerhoja pitäessään.

– Minulle on tärkeää, että kerhot ovat tavoitteellisia. Jokainen kerho on tarkasti suunniteltu aina ruokalistaa ja oppimistavoitteita myöten, Hirvi kertoo.

Kuvituskuva: TS-arkisto/Juha Paju-Heikkilä

Vapaaehtoisista eläkeläisistä pulaa

Seurakunta tarjoaa tilat kerhojen toteutukseen ja Hirvi laatii kerhojen materiaalit ja suunnitelmat yhdessä seurakunnan nuorisotyönohjaajan kanssa. Vapaaehtoisista on kuitenkin kova tarve, etenkin aamutoiminnassa.

– Rohkaisisin eläkeläisiä mukaan toimintaan. Jokaisella on varmasti jokin intohimon kohde, jonka voi kerhoon tuoda. Täällä on vapaat kädet tehdä lähes mitä vain. Se voi olla esimerkiksi musiikkia, askartelua tai pelaamista, Hirvi luettelee.

Vapaaehtoisia on seurakunnan toiminnassa mukana rajattu määrä. Sen vuoksi toteutettavat mahdollisuudetkin ovat rajalliset. Hirven mukaan edellytyksenä ei ole alan koulutus, vaan riittävä halu auttaa ja tehdä yhdessä lasten kanssa.

– Jos ajatellaan kokkikerhoon tarvittavia taitoja, niin jokainen kotona ruokaa tekevä eläkeläinen osaa varmasti tehdä yhdessä lasten kanssa ruokaa ja ohjata heitä siinä. Meiltä saa kaiken tuen alkuun ja ohjeistamme ryhmien vetämisessä. Myöhemmin saattaa huomatakin, että haluaa vetää ryhmiä ihan itse, Hirvi sanoo.

Hirvi muistuttaa, ettei vapaaehtoistyötä tehdä velvollisuuden tunteesta eikä rahasta. Toiminnassa täytyy olla mukana täydellä sydämellä ja sitoutuneesti.

– Tästä saa vain pienen nimellisen korvauksen, joka on toisaalta nuorille todella hyvä, koska he saavat ensimmäisen oman palkkion ja samalla työnäytteen tulevissa työpaikkahauissa. Eläkeläisille sanoisin, että jos haluaa osallistua vapaaehtoistyöhön, niin siitä pitää saada itsekin jotain.

“Rohkaisisin eläkeläisiä mukaan toimintaan. Jokaisella on varmasti jokin intohimon kohde, jonka voi kerhoon tuoda.”

Rokkimimmillä riittää tekemistä

Taide on ollut Hirvelle aina lähellä sydäntä ja sen vuoksi hän vetää myös taidekerhoja. Hän on koko ikänsä tehnyt taidetta ja myynyt teoksiaan erilaisissa myyjäisissä.

– Teen monipuolisesti kaikenlaista aina kudonnasta virkkaukseen ja kuvataiteesta savitöihin. Luonnonmateriaaleista saa myös vaikka mitä aikaan. Usein ulkona kulkiessani mietinkin, mitä kaikkea sieltä saisi kerättyä seuraavaan teokseen. Näitä asioita tehdään myös taidekerhossa lasten kanssa, Hirvi kertoo.

Vaikka kerhotoiminta pitää hänet kiireisenä, kerkeää eläkeläinen tehdä vapaalla muutakin. Uusia intohimon kohteita löytyy yllättävistäkin asioista.

– Olen sellainen rokkimimmi, nautin musiikista ihan hirveästi. Nyt olen hurahtanut japanilaiseen ja korealaiseen musiikkiin sekä elokuviin. Haaveena olisikin päästä Etelä-Koreaan silloin, kun kirsikkapuut kukkivat, Hirvi tunnustaa.

Hän on nuorempana käynyt joka vuosi Ruisrockissa, josta on jäänyt lämpimiä muistoja. Tänä kesänä Hirvi pääsi pitkästä aikaa festivaaleille, kun eläkeläisille tarjottiin ilmaiset liput niin Ruisrockiin kuin Saaristo Openiinkin.

– Tyttäreni kysyi, haluaisinko lähteä festivaaleille ja olin heti innoissani. Nuorempana käytiin likkakaverin ja mieheni kanssa paljonkin. Nyt olin yksinäni katselemassa artisteja ja seuraamassa nuorten juhlimista. Harmittaa etten nähnyt Almaa, koska ihailen häntä suuresti. Kuuntelen paljon Almaa YouTubesta, Hirvi tunnustaa.

Tekemistä ja puuhaa riittää, mutta Hirvi ei kuitenkaan koe, että hän olisi liian kiireinen. Vastapainoksi on hyvä ottaa rennosti.

– Osaan hallita aikaa, enkä väsähdä kokonaan. Kolme tytärtäni pitää siitä myös huolen, Hirvi naurahtaa.

Kuvituskuva: TS-arkisto/Jane Iltanen

Aamukerholle olisi tilausta Kaarinassa

Kaarinalaiset äidit ovat esittäneet sosiaalisessa mediassa toiveensa koululaisten aamukerhosta. Useat vanhemmat joutuvat lähtemään ajoissa töihin, jolloin lapsi joutuu suorittamaan kouluunlähdön itsenäisesti.
Eräs vanhempi kertoo painineensa saman ongelman kanssa jo viime vuonna. Toinen vanhempi kertoo kysyneensä asiasta samoihin aikoihin, mutta tuloksetta.
Keskustelua herättää se, kuka vastaisi kyseisestä toiminnasta. Asiaa on puitu myös Kaarinan seurakunnassa. Aamukerhotoiminnan pitää toistaiseksi jäissä tekijäpula.
– Näen itse, että aamukerholle olisi tarvetta. Seurakunta voisi tarjota tilat, mutta työntekijöitä emme enää täksi lukuvuodeksi saa. Tarvitsisimme esimerkiksi vapaaehtoisia eläkeläisiä, jotta aamukerho toteutuisi tänä vuonna, Kaarinan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Anette Wikström kertoo.
Kaarinan seurakunta pyrkii vastaamaan tarpeeseen tulevana lukukautena. Asia otetaan pöydälle heti tänä syksynä.
– Viime kevään loppupuolella tästä keskusteltiin, mutta silloin oli jo liian myöhä puuttua tilanteeseen, koska tämä vuosi on niin tarkasti mitoitettu meidän osaltamme. Jotakin täytyy aina ottaa pois, että saa uutta tilalle. Nyt meillä on vuosi aikaa rekrytoida vapaaehtoisia ja selvittää, voisimmeko ensi vuonna tarjota tähän omalta osaltamme apua, Wikström lisää.

“Vaihtoehtona niin aamu- kuin iltapäivätoiminnan osalta on se, että kunnan oman toiminnan sijasta toimintaa järjestettäisiin yhteistyössä esimerkiksi seurojen ja yhdistysten tai vaikkapa seurakunnan kanssa.”

Kaupunki tarkkailee tilannetta

Kaarinan kaupungin johtava rehtori Emmi Virtanen kertoo, että kyselyitä aamukerhosta tulee yksittäisten huoltajien pyynnöstä vaihdellen. Aamupäivätoimintaa ja sen käynnistämisen edellytyksiä tarkasteltiin sivistyslautakunnassa viimeksi vuonna 2022.
– Mitään suurta kysyntäpiikkiä ei ole tälle syksylle kuitenkaan tullut. Valtaosa pienten lasten koulupäivistä alkaa jo kahdeksalta ja useimmille perheille se tukee arkiaamuja riittävästi. Toistaiseksi toimintaa ei ole päätetty käynnistää, mutta toki tarkastelemme tarvetta säännöllisesti olosuhteiden muuttuessa, Virtanen kommentoi.
Mikäli Kaarinan kaupunki päätyisi järjestämään toimintaa, tulisi sitä tarjota kaikilla kouluilla yhtenevin periaattein.
– Vaihtoehtona niin aamu- kuin iltapäivätoiminnan osalta on se, että kunnan oman toiminnan sijasta toimintaa järjestettäisiin yhteistyössä esimerkiksi seurojen ja yhdistysten tai vaikkapa seurakunnan kanssa. Tällöin kerhon toteuttaa ostopalveluyhteistyökumppani tai kolmannen sektorin toimija. Mikäli seurakunta haluaa järjestää lapsille aamutoimintaa irrallaan Kaarinan kaupungista, on sekin toki mahdollista, Virtanen sanoo.
Aamukerhon tarkoitus olisi tarjota lapsille aamupalaa ja järjestää toiminnallista tekemistä ennen koulun alkua. Paikalla olisi turvallisia aikuisia, jotka ohjaisivat lapset kouluun.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän