Suomessa parhaillaan jylläävä lintuinfluenssa ei ole ylettänyt vielä tiettävästi Kaarinaan asti. Valvontaeläinlääkärin tietoon ei ole tullut yhtään lintuinfluenssaan sairastunutta lintua, ihmistä tai eläintä Kaarinan alueella. Lounais-Suomen läänineläinlääkäri Jani Soini kehottaa kuitenkin alueen ihmisiä erityiseen varovaisuuteen.
– Kaarinassa on ollut harvinaisen rauhallista verrattavissa vaikka Saloon, jossa oli lintujen joukkokuolema, tai Pohjanmaahan, jossa on löydetty turkistarhoilta useita tartuntoja. Lähin ilmoitus taitaa olla Sauvosta, jossa joutsen oli löytynyt kuolleena, sitä ei lähdetty kuitenkaan tutkimaan.
– Lähtökohtaisesti kannattaa olettaa, että tautia on joka paikassa. Kuolleita tai sairaita lintuja ei siis pidä sorkkia, Soini toteaa.
Lemmikinomistajien oltava varuillaan
Ruokavirasto on määrännyt, että Varsinais-Suomessa on pidettävä siipikarja ja vankeudessa olevat linnut sisätiloissa lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi. Samalla Ruokavirasto on perustanut eläintautilain nojalla tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat.
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille enää ole tarvetta. Ruokavirasto tiedottaa erikseen vyöhykkeen lakkauttamisesta.
– Ulkokanat on syytä ottaa sisälle niin pitkäksi aikaa, kunnes toisin määrätään. Toinen tapa on pitää niitä katon tai verkon alla, Soini sanoo.
– Toivottavasti tilanne tulee pysymään täällä rauhallisena, koska muuten joudumme tarkastamaan siipikarjan laajalla säteellä.
Koiranomistajia kehotetaan olemaan erityisen varovaisia ja välttämään kontakteja lintuihin. Koiria on syytä pitää hihnassa myös luonnossa, jotta mahdolliselta tartunnalta vältytään.
– Metsästäjiä kehottaisin välttämään nyt erityisesti vesilinnuilla ja lokeilla harjoittelemista. Kyseisissä lintulajeissa influenssaa on kuitenkin eniten havaittu. Nyt ei ole oikea aika myöskään kerätä niitä lokkeja sinne pakkaseen, Soini muistuttaa.
Koira tai kissa voi saada tartunnan sairastuneen eläimen lihasta, sisäelimistä, kudosnesteistä, syljestä, eritteistä tai ulosteesta. Mikäli lemmikki on päässyt riepottelemaan kuollutta tai sairastunutta luonnonlintua ja lemmikin yleisvointi heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärin hoitoon. Jos kissa tai koira on selvästi tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on se hyvä pestä huolellisesti. Pesun aikana on syytä huolehtia myös omasta henkilösuojauksesta.
Suomen luonnonlinnuissa tällä hetkellä leviävä virus ei ole tartuttanut vielä tiettävästi yhtäkään lemmikkieläintä.
Ilmoituksia tulee runsaasti
Soini kertoo, että ilmoituksia yksittäisistä kuolleista linnuista tulee päivittäin niin saarelta kuin kaupungistakin. Hän näkee asian kuitenkin positiivisena ilmiönä.
– Ihmiset ovat olleet nyt herkillä influenssan suhteen, mikä on tietysti hyvä asia, jotta tapauksia saadaan tietoon. Koskaan aiemmin puhelinvastaanotto ei ole ollut näin ruuhkautunut.
Soini kehottaa olemaan yhteydessä jatkossakin, joko alueen valvontaeläinlääkäriin tai Lounais-Suomen läänineläinlääkäriin.
– Jos saamme ilmoituksia kuolleista linnuista tai mahdollisista tartunnoista, asia otetaan vakavasti ja rattaat pistetään pyörimään, Soini vakuuttaa.
Lintuinfluenssan merkit voivat näkyä siipikarjassa apaattisuuden ja ruokahaluttomuuden lisäksi rehun, veden kulutuksen tai munatuotannon pienenemisenä sekä lisääntyneenä kuolleisuutena.
Ihmisillä korkeapatogeeniset lintuinfluenssatartunnat ovat äärimmäisen harvinaisia. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneisiin eläimiin tai niiden eritteisiin.
