Kaarinassa jaetaan taas ylijäävää kouluruokaa – “Haluamme pelastaa niin monta kiloa biojäteastialta kuin mahdollista”

0
Ylijäävää kouluruokaa on jaettu Kaarinassa vuodesta 2017 lähtien. Kuva Kotimäen koulusta vuodelta 2019. Kuva: TS-arkisto/Marttiina Sairanen

Kaarinassa ja Piikkiössä jaetaan tuttuun tapaan koulujen ylijäävää ruokaa lukukauden alkaessa. Niin sanottu “Kaarinan-malli” on levinnyt muuallekin Varsinais-Suomeen, ja sitä toteuttaa jo 19 koulua ympäri maakuntaa.

Idea ylijääneen kouluruuan jaosta syntyi vuonna 2017, kun Kaarinan kaupunki otti yhteyttä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Kaarinan osastoon.

– Kaupungin johtoryhmä oli miettinyt, mitä ylimääräiselle kouluruualle voisi tehdä. Heräsi ajatus sen jakamisesta vapaaehtoisvoimin, SPR:n Kaarinan osaston puheenjohtaja Marja-Helena Salmio kertaa.

Toimintaan lähti mukaan heti noin 30 vapaaehtoista. Nykyisellään ruokaa jaetaan Kaarinassa jo viidessä koulussa jokaisena normaalina koulupäivänä.

Ruuanjaon punaisena lankana on ehkäistä ilmastokriisiä.

– Kouluruoka on ihmisille laitettua, joten turha sitä on hukkaan heittää, Salmio kiteyttää.

– Haluamme pelastaa niin monta kiloa ruokaa biojäteastialta kuin mahdollista, hän lisää.

SPR:n vapaaehtoinen ruuanjakaja Mirja Väihkönen kuvattuna Piikkiön yhtenäiskoululla viime keväänä. Kuva: SPR/Miika Norro

Ilmainen lounas

Ylijäämäruokaa jaetaan Kaarinassa Hovirinnan ja Kotimäen kouluilla, Piikkiön yhtenäiskoululla, Kaarinan lukiolla ja Ristikallion päiväkodilla. Jako alkaa heti, kun koululaisten ruokailu on päättynyt.

Marja-Helena Salmio muistelee, että edellisen lukukauden aikana oli muutamia kertoja, kun kouluilla ei ollut mitään jaettavaa.

– Usein saamme jaettua kaiken, mitä lounaalta jää yli. Toki on sellaisia yksittäisiä päiviä, jolloin tämä ei toteudu, Salmio sanoo.

Hän korostaa, ettei ruuan hakeminen maksa mitään.

– Emmekä katso hakijan kukkaron paksuutta. Pääasia on, että ruokaa ei mene roskiin.

Ylijäämälounasta hakevat Salmion mukaan monenlaiset ihmiset.

– Opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet, hän luettelee.

Vapaaehtoiset ovat huomanneet, että ruuanhakupiiristä on muodostunut sosiaalinen yhteisö.

– On täysin mahdollista, että ruuan haku on jollekulle päivän ainut ihmiskontakti, Salmio huomauttaa.

Ruuan hakija tarvitsee mukaan oman astian.

– Vapaaehtoisemme annostelevat ruokaa sen perusteella, kuinka paljon jonoa ja jaettavaa on, Salmio kertoo.

– Usein hakijat toteavat itse omalla vuorollaan, etteivät tarvitse enempää, jos jono on pitkä, hän mainitsee.

Marja-Helena Salmio tositoimissa vuoden 2019 kuvassa. Kuva: TS-arkisto/Marttiina Sairanen

Raisiossakin nautitaan Kaarinan-mallista

Kaarinan ruuanjakopiirissä on nykyisellään noin 50 vapaaehtoista. Jakovuoroja he tekevät vaihtelevasti: jotkut kerran pari viikossa, jotkut kerran pari kuudessa viikossa.

– Vapaaehtoisella täytyy olla mahdollisuus päästä koululle keskellä päivää. Siksi suurin osa jakajista on jo työelämästä pois jättäytyneitä, Salmio tietää.

– On sellaisiakin vapaaehtoisia ollut, jotka ovat käyttäneet toimintaan oman ruokatuntinsa, hän huomauttaa.

Vapaaehtoisille on Salmion mukaan aina lisätarvetta. Toiminta ei vaadi pitkää koulutusta tai sitoutumista, ja jokainen jakaja perehdytetään tehtävään.

Ylijäämäkouluruuan jako on Kaarinan lisäksi erityisen aktiivista Raisiossa.

– Sielläkin lounasta jaetaan viidellä oppilaitoksella, Salmio viittaa.

Ylijääneen kouluruuan jako

Kaarinalaiset koulut ja kellonajat

  • Hovirinnan koulu (Hovirinnantie 17, ovi G), kello 12.30
  • Kaarinan lukio (Voivalantie 7–9), kello 12.15
  • Kotimäen koulu (Littoistentie 525), kello 12.15
  • Piikkiön yhtenäiskoulu (Koulutie 2), kello 12.15
  • Ristikallion päiväkoti (Nipsikatu 1), kello 12.15

    Ruokaa jaetaan jokaisena normaalina koulupäivänä. Kellonajat ovat suurpiirteisiä.