Kaarinalainen Aleksi Sainio on kaksinkertainen MM-hopeamitalisti – freestyle-trampoliini tekee tulemistaan urheilulajien valtavirtaan

0
Aleksi Sainiota ei harmita, vaikka hän on jäänyt kahdesti peräkkäin lajinsa MM-hopealle. Maailmanmestaruus on kaarinalaisen mielessä, sitä hän ei kuitenkaan kiellä. Kuva: Julian Rauhaniemi

Kaarinalainen Aleksi Sainio on oman urheilulajinsa ehdottomia valioyksilöitä. Tuo laji vain ei ole se kaikista tunnetuin, joskin sitäkin hurjempi ja näyttävämpi.

Sainio saavutti elokuun alussa toisen peräkkäisen MM-hopeansa freestyle-trampoliinista. Lontoossa käytyyn kilpailuun kelpuutettiin 24 lajin parasta miesurheilijaa ympäri maailmaa.

– En voi sanoa, että hopea harmittaisi. Sain suoritettua liikesarjani puhtaasti, Sainio kiteyttää.

Hän korostaa, että vaikka MM-mitalit olivatkin jaossa, atleetit kilpailivat lähtökohtaisesti itseään vastaan.

– Yhteisömme on kaikki kaikessa. Kilpailijat hurraavat toisilleen ja antavat ylävitosia onnistuneen suorituksen jälkeen, Sainio tunnelmoi.

Laji on äärimmäisen kansainvälinen, vaikkei se nautikaan valtavirran huomiosta median tai tavan tallaajien keskuudessa.

– MM-kisoissa oli urheilijoita esimerkiksi Kanadasta, Yhdysvalloista, Ranskasta, Saksasta ja Englannista, Sainio muistelee.

Miesten kultaa vei Sveitsin Robin Steiner. Viime vuoden MM-ykkönen, Ruotsin Sebbe Wennmalm, jäi tällä kertaa viidenneksi.

Toimittajan kuvaustaidot ja -kalusto eivät tehneet kunniaa Sainion temppurepertuaarille. Mitä erikoisempiin asentoihin freestyle-trampoliiniurheilija hyppimisensä lomassa nimittäin ehti. Kuva: Julian Rauhaniemi

Pienen yhteisön tapaamisesta MM-mittelöihin

Freestyle-trampoliinin lajisuoritus on melko selkeä ymmärtää mutta huomattavasti vaikeampi toteuttaa. Yksi suoritus koostuu 2–5 liikkeen yhdistelmästä, ja MM-kisoissa suoritusyrityksiä oli kullakin kilpailijalla kaksi.

– Käytännössä kaikki kisaajat tekevät aina viiden liikkeen “combon”, Sainio selventää.

Suorituksia arvostelee viisi tuomaria.

– Kaksi katsoo liikesarjan vaikeutta, kaksi puhtautta ja yksi luovuutta, Sainio mainitsee.

Miesten sarjan 24 kilpailijasta kymmenen pääsi semifinaaliin ja viisi edelleen finaaliin, Sainio luonnollisesti heidän joukossaan.

– Taso on laajentunut ja koventunut huomattavasti vuodenkin otannalla, hän pohtii.

Freestyle-trampoliinin epävirallisiin EM-kisoihin kaarinalainen osallistui ensi kertaa vuonna 2018.

– Silloin kyse oli lähinnä pienen lajiyhteisön tapaamisesta. Nyt, kun esimerkiksi somenäkyvyys on lisääntynyt huomattavasti, huippuja tulee koko ajan lisää, Sainio toteaa.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Kaarina-lehti (@kaarina_lehti) jakama julkaisu

Mikäli Instagram-upotus ei näy, voit katsoa sen täältä. 

Kaikki alkoi takapihalta

Sainio aloitti trampoliiniharrastuksensa omalta takapihaltaan. Hän oli kymmenvuotias, kun Sorrossa sijaitsevan kotitalon pihaan ostettiin ensimmäinen trampoliini. Telinevoimistelua harrastanut poika oppi nopeasti tuplavoltit etu- ja takaperin. Lopulta intokuitenkin hiipui. Kaikki vapaa-aika meni jalkapalloharjoituksissa ja peleissä.

Trampoliini seisoi pihalla, mutta Sainio ei ehtinyt sillä juurikaan pomppia. Sitten tuli kesä 2016.

– Minulla oli tylsää ja päätin, että menen hyppimään trampalle. Se olikin paljon kivempaa kuin muistin, hän kertaa.

Kehitys oli nopeaa. Hypyt, taidot ja kehonhallinta olivat jo lihasmuistissa. Kadonnut into palasi, ja loppu on historiaa.

Pari vuotta myöhemmin Sainio vietti kaikki päivänsä turkulaisessa SuperParkissa. Siellä hän treenaa edelleen.

– Trampoliinit ovat erilaisia. SuperParkissa on kisatason trampat, joilla voi treenata vaikeitakin temppuja, Sainio kertoo.

Pihatrampoliinikin on edelleen olemassa, tosin se vaihtui vuonna 2019 uuteen, kun Sainio sai moisen voittopalkintona SM-kisoista.

Voisi luulla, että Aleksi Sainio kaatuu tästä asennosta mahalleen trampoliinille. Todellisuudessa tramppataituri ehtii tehdä vielä vaikka ja mitä ennen “ländäämistä”. Kuva: Julian Rauhaniemi

Vapaus ja luovuus viehättää

Trampoliiniharrastuksessa Sainiota viehätti, ja viehättää edelleen, vapaus.

– Saan tehdä töitä itsenäisesti, eikä ole koutsia määräilemässä. Aikataulut voi määritellä itse, Sainio pohjustaa.

– Nautin siitä, kun saan käyttää luovuuttani, hän jatkaa.

Lajiharjoittelun lisäksi Sainio treenaa kuntosalilla.

– Kun pihatramppakausi loppuu syksyllä, siirryn salille ja ylläpidän tramppakuntoa sisätiloissa. Talven aikana en koeta ylittää itseäni, hän painottaa.

Keväällä kelien lämmetessä Sainio siirtää harjoittelun painopisteen jälleen trampoliinille.

– Olen huomannut saliharjoittelun konkreettiset hyödyt. Lihakseni ovat talven jälkeen vahvemmat ja kehonhallintakin paranee, hän tuumii.

Aleksi Sainio on ymmärtänyt varttumisensa myötä lämmittelyn tärkeyden. Hän painottaa, että trampoliiniurheilijan on tunnettava omat rajansa: liian vaikeisiin temppuihin ei pidä hypätä. Kaarinalainen sanoo videokuvauksesta olevan hyötyä oman kehittymisen seuraamisessa. Kuva: Julian Rauhaniemi

Kaatumisen taito on tärkeää oppia

Vaikka freestyle-trampoliinin voi hyvinkin mieltää extreme-lajiksi, on Sainio välttynyt pahemmilta loukkaantumisilta.

– Ei ole ollut mitään, mikä olisi estänyt harjoittelemisen, kaarinalainen kertoo loukkaantumisiin viitaten.

– Kolhuja nyt tulee joka lajissa, hän huomauttaa.

Sainio on oppinut iän myötä lämmittelyn ja venyttelyn tärkeyden.

– Nuorempana sitä vain juoksi trampalle ja alkoi tehdä saman tien täysillä, hän naurahtaa.

Miten sitten välttyä haavereilta? Sainio antaa muutaman vinkin.

– Perusasioiden pitää olla kunnossa. Omat rajat täytyy tuntea, eikä saa hypätä liian vaikeisiin temppuihin.

– On tiedostettava se, kuinka korkealla menee ilmassa. Vieläkö voi yrittää temppua vai onko parempi antaa olla. Kaatumisen taito on tärkeää osata, Sainio neuvoo.

Sainio mainitsee, että harjoittelua kannattaa videokuvata.

– Siten on helppoa seurata omaa kehitystään.

“Laji on ottanut askeleita ammattimaisempaan suuntaan.”

Kulta olisi kirsikka kakun päällä

Kuten todettua, freestyle-trampoliini ei ole lajina vielä kovinkaan tunnettu. Sainion mukaan suosio on kuitenkin kasvussa.

– Laji on ottanut askeleita ammattimaisempaan suuntaan, hän summaa.

Trampoliinivoimistelu on ollut mukana olympialaisten lajiohjelmassa jo vuodesta 2000 lähtien. Sainio näkee, että freestylelläkin on täydet mahdollisuudet päästä kirkkaimpiin parrasvaloihin.

– Ovat ne sitten olympialaiset tai vaikkapa X Gamesit, hän miettii.

X Games on suurta kansainvälistä suosiota nauttiva extremeurheilutapahtuma, joka järjestetään vuosittain sekä talvella että kesällä.

Entäpä Sainion henkilökohtaiset tavoitteet? Joko kahden MM-hopean jälkeen on aika kirkastaa mitali kultaiseksi?

– Se olisi kirsikka kakun päällä, hän hymyilee.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän