Unelmia tavoitellaan naapurikaupungissa mutta kauempanakin – Kaarina-lehti selvitti, minne paikalliset nuoret suuntaavat opiskelemaan

0
Havainnekuva siitä, mihin kaarinalaisnuoret lähtevät opiskelemaan. Grafiikka: TS/Klaus Perälä

Koulujen lukuvuoden alku on jo nurkan takana, ja se tarkoittaa monelle jatko-opiskeluiden alkamista. Myös sadat kaarinalaiset suuntaavat korkeakoulupaikkojen perässä uusiin kaupunkeihin.

Kaarinasta Suomen korkeakouluihin on tänä syksynä valittu 432 opiskelijaa, joista ylivoimaisesti suurin osa suuntaa naapurikaupunkiin Turkuun. Turun ammattikorkeakoulussa aloittaa syksyllä 147 kaarinalaista ja 93 suuntaa puolestaan Turun yliopistoon. Tästä voidaan päätellä, että tutulta ja turvalliselta alueelta ei haluta poistua ja mielenkiintoisimmat opiskelumahdollisuudet löytyvät läheltä.

Toisena perässä tulee Satakunnan ammattikorkeakoulu, johon suuntaa 18 kaarinalaista opiskelijaa. Seuraavaksi suosituin on Tampereen yliopisto, jonne matkaa opiskelemaan 15 kaarinalaista. Opetushallituksen tilastoista voidaan siis havaita, kuinka suuri ero koulupaikan aloittavissa on Turun alueen ja muun Suomen välillä.

Korkeakouluja on Suomessa yhteensä 38 kappaletta, joista 14 on yliopistoja ja 24 ammattikorkeakouluja. Korkeakoulukaupunkeja löytyy yllä mainittujen lisäksi Helsingistä Rovaniemelle ja Lappeenrannasta Vaasaan. Kaarinasta lähdetään opiskelemaan ympäri Suomea, mutta opiskelijoiden määrä jää pieneksi muissa kuin edellä mainituissa oppilaitoksissa. Kaarinalaista väriä on esimerkiksi myös Helsingin yliopistossa, Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulussa ja Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Tilastot kertovat, että suuri osa kaarinalaisopiskelijoista haluaa jäädä naapurikaupungin korkeakouluihin. Kuva: TS-arkisto/Jori Liimatainen

Jenkkeihin tenniksen perässä

Opiskelemaan lähdetään jopa ulkomaille asti. Kaarinalainen 19-vuotias Emilia Järvinen suuntaa syksyllä Yhdysvaltoihin Oaklandin yliopistoon tennis-stipendin avustuksella.

– Päätös stipendistä tuli yliopiston tenniksen päävalmentajalta, jolla on rajallinen määrä stipendejä jaettavana. Vastaavia hakemuksia tulee ympäri maailmaa useita kymmeniä ja hän valitsee hakijoista parhaaksi kokemansa pelaajat. Tennisosaaminen on ykkösasia, mutta koulumenestyksenkin pitää olla hyvää.

Järvinen pelaa ÅLK-tennisseurassa ja käy säännöllisesti Bo Arenalla treenaamassa. Hän lähtee opiskelemaan kouluun psykologiaa.

– Yhdysvalloissa on vahva tenniskulttuuri. Siellä on satoja yliopistoja, joissa urheillaan eri divisioonatasoilla. Oakland on korkeimmalla mahdollisella tasolla, Järvinen kertoo.

Järvisellä koittaa monen muun opiskelemaan lähtevän tavoin uusi ja jännittävä aikakausi elämässä. Itsenäistyminen alkaa täysin uudessa kaupungissa ja tässä tapauksessa vieraassa maassakin.

– Jännittää tosi paljon, miten arki siellä lähtee sujumaan. Lähden kuitenkin toiselle puolelle maapalloa, jossa kulttuuri on aivan erilainen. Toivotaan, että kaikki menee hyvin.

– Minulla on ollut englanninkielisiä valmentajia ja kavereita kansainvälisten kisojen sekä matkustelun kautta, joten kielitaitoni on jo aika vahva.

Emilia Järvinen käy pelaamassa tennistä Bo arenalla joukkueensa kanssa. Syksyllä hän suuntaa Yhdysvaltoihin opiskeluiden perässä. Kuva: Niko Kettunen

Kandi Amerikassa, maisteri koti-Suomessa

Järvinen ei tunne entuudestaan koulusta tai kaupungista ketään, mutta odottaa innolla, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.

– Olen kuitenkin jutellut muiden tyttöjen kanssa, jotka ovat siellä samassa joukkueessa, joten vähän tiedän jo keitä sinne on tulossa, Järvinen sanoo.

Järvisellä on tavoitteena opiskella Yhdysvalloissa kandivaihe, joka kestää neljä vuotta. Sen jälkeen ajatuksena on palata takaisin koti-Suomeen.

– Tämä on hyvä ja ainutlaatuinen mahdollisuus lähteä katsomaan, mihin rahkeet riittävät niin tenniksessä kuin opiskelussakin. Maisterin olen miettinyt suorittavani Suomessa, mahdollisesti Turussa, mutta katsotaan mihin sitten pääsee, Järvinen nauraa.

“Tämä on hyvä ja ainutlaatuinen mahdollisuus lähteä katsomaan, mihin rahkeet riittävät niin tenniksessä kuin opiskelussakin.”

Lukio on Kaarinassa suositumpi vaihtoehto kuin ammattikoulu

Yläasteensa päättävillä koittaa siirtyminen toisen asteen koulutuksen pariin. Toisilla se tarkoittaa ammatillista koulutusta ja osalla lukioon menemistä.

Lukio on kaarinalaisten keskuudessa suositumpi vaihtoehto: lukion aloittaa tänä syksynä 276 kaarinalaista ja ammatillisen oppilaitoksen 177 paikallista nuorta. Kaarinan lukioon suuntaa 81 opiskelijaa ja toista sijaa pitävään Turun Luostarivuoren Lyseon lukioon 45 kaarinalaista. Kerttulin lukioon menee 36 kaarinalaisnuorta.

Ammatillisissa oppilaitoksissa voiton vie ylivoimaisesti Turun ammatti-instituutti, jossa aloittaa 135 kaarinalaista. Turun Ammattiopistosäätiö TAO:ssa aloittaa puolestaan kuusi paikallista opiskelijaa. Loput jäljelle jäävät 36 kaarinalaista jakautuvat tasaisesti erityisesti Salon, Tampereen ja Jämsän ammattiopistoihin.